Näytetään osuvuuden mukaan lajitellut viestit haulle pieni. Lajittele päivämäärän mukaan Näytä kaikki viestit
Näytetään osuvuuden mukaan lajitellut viestit haulle pieni. Lajittele päivämäärän mukaan Näytä kaikki viestit

torstai 16. joulukuuta 2010

Pieni sytkärityttö


Oli hyytävän kylmää, pyrytti ja iltahämärä lankesi; oli joulunalusaika.

Tuossa kylmyydessä vaelsi pieni tupakansytytintyttö, joka joutui väistelemään ohikiitäviä autoja välttyäkseen tulemasta yliajetuksi jouluostoksilla kiirehtivien kansalaisten toimesta.

Koulukavereilla oli i-padit tai nokialaiset yhteydentekijät, mutta tupakansytytintyttö ei uskaltanut sellaisia edes ajatella - Hän ajatteli vain kauravelliä ja isoa tummanpunaista omenaa. -Omenasta haaveilemista hän tosin hieman häpesi, koska piti sitä itselleen liiallisena.

Pientä tupakansytytintyttöä palelsi ja hänen huulensa sinersivät; hänen vaatteensa olivat vähäiset ja hänellä oli nälkä. Kotiinsa hän ei uskaltanut mennä, sytkäreitä oli pakko saada ensin myytyä. Juoppo isä olisi ilman riittävää myyntiä vedellyt häntä pitkin korvia ja muistuttanut siitä, kuinka jokainen tässä maailmassa on oman onnensa seppä, eikä maa laiskureita elätä.

Sytyttimet kävivät kuitenkin kovin huonosti kaupaksi, eivätkä kiireiset ihmiset hänen vuokseen pysähtyneet, korkeintaan kivahtivat tupakoinnin olevan vahingollista.

Pieni sytkärityttö ihasteli ihastelemasta päästyään Aleksanterinkadun ihmeellisiä jouluvaloja ja pää lähes pyörällä jatkoi matkaansa Senaatintorille.


Pieni sytkärityttö levähti Senaatintorin kirkon portaille.

Kylmillä portailla maatessaan hänen tuli hyvä olla, kun katseli valkeudessaan korkeuksiin nousevaa kirkkoa - sitten hänen katseensa vaelsi yliopistorakennuksen ja valtioneuvoston ikkunoiden kauniina loistaviin kynttelikköihin.- Miten ihanaa onkaan, että kirkko pitää huolen kaikista, yliopisto antaa kaikille ihmisille mahdollisuuden pohtia maailman syvällisyyttä ja valtioneuvosto suuressa viisaudessaan huolehtii maamme brändäämisestä.


Pieni sytkärityttö nukahti onnellisena, hymy sinisillä huulillaan; hänen kasvonsa loistivat kauniin valkoisina kuin enkelillä.

---









(tekstikuva: Yle, kuvaa klikkaamalla uutiseen)

(Raportti: Suomalaisten hyvinvointi)

lauantai 27. marraskuuta 2010

Muovikassimiehet


Viime kesänä artjärveläinen kunnanvaltuutettu päätti antaa jo taksissa suoraa palautetta kunnan virkistysmatkasta. - Tämä on pieni ponnistus minulle, mutta suuri koko Artjärvelle!

Yksittäinen valtuutettu nosti pienen kunnan Suomen kartalle ja osallistui samalla, brändityöryhmän työn tuloksista vielä mitään tietämättä, Suomi-kuvan rakentamiseen.

Kunta peri valtuutetun palautteesta viidenkympin leimaveron.


Kerrotaan, että kunnan uusissa mainostauluissa lukee: Virkisty ja herää Artjärvellä!

Jokseenkin turhalta tuntuu Suomen kuvalehden riepominen helsinkiläisten virkamiesten Romanian matkan kyykkyryyppäyssikakänneistä.

Helsingin kaupungin turvallisuus- ja valmiusosaston päällikkö ja sosiaaliviraston johtava asiantuntija tarvitsevat työtään suorittaakseen kokemuksia myös asiakkaidensa näkökulmasta.


Asiantuntijuus edellyttää jatkuvaa viimeisimmän tiedon omaksumista ja joskus jopa hieman epäortodoksisia metodeja. Virkamiehet ovat osoittaneet kiitettävää asioihin paneutumista matkallaan Romaniaan.


Kerrotaan tosin, että Romanian romaneiden keskuudessa nousi pienimuotoinen paniikki: "Muovikassimiehet tulee tiedonhakumatkalle!"

Sosiaaliviraston raportissa mainittaneen: Siellä oli havaittavissa sosiaalisia ongelmia, joista osaa emme valitettavasti kyenneet matkallamme näkemään! 


(Kuva: google-haku "Artjärvi")

tiistai 16. syyskuuta 2014

Koplailua



Entinen eduskunnan hauska mies, eläkeläinen Bjarne Kallis, vaihtoi kristillisdemokraateista kokoomukseen:

"Itse en ole muuttunut ollenkaan. Mutta jos vaihtoehtoina on joko pieni kone joka valitettavasti aina silloin tällöin yskii, tai iso kone isolla moottorilla ja jopa nelivedolla, niin kyllä minä valitsen jälkimmäisen", sanoo Bjarne Helsingin Sanomissa.

Äänestäkää Bjarne eduskuntaan, minäkin haluan nähdä kun isolla koneella varustettu Bjarne yskimättä nelivedolla päästelee: etujalat, polovet, takajalat, etujalat, polovet, takajalat...


Epäilyksiin, että Bjarne nyt olisi vaikka kommunisti tai imaami, jos se edesauttaisi esiin pääsemistään, vastaan, ettei se niin voi olla: Bjarnella on missio ja arvot.


---

Joko sinä tiedät, ketä äänestää ensi kevään eduskuntavaaleissa? Haluatko, että Pia Kaumaa työnnetään käytetyissä, vai ihan tuliterissä lastenvaunuissa, pitkin valtiopäivätalon käytäviä? Vai äänestätkö sittenkin vihreitä, joiden suoraselkäisyys on herättänyt suurta huomiota ja kunnioitusta mm. kaikissa Robinin ja Isac Elliotin faneissa? 

---

Keskustapuolueen ehdokkaana näyttää olevan muuan Kauko Juhantalo. Vieläkö muistat koplailun? Ei mitään sementtikoplailua nyt, vaan puhtaalta pöydältä, Juha Sipilän viitoittamalla tiellä. Bisnes on bisnes ja kepu on kepu.Capiche?

---

Persut eivät myy persettään, kertoi puheenjohtaja Timo Soini. Ihan hyvä niin, mitä tuohon lisäämään. Kysynnän ja tarjonnan laki on kuitenkin armoton.

---

Semmosta vaan. Ei mulla muuta.

torstai 4. heinäkuuta 2013

Kartonkia ja kortonkia




- James, näin Teidän vievän isoa pahvilaatikkoa jätteisiin, mikä ihme se saattoi olla?

- Ei mikään, Teidän kuninkaallinen korkeutenne, ei mikään!

- Älkäähän nyt, James, kyllä minä näin Teidän vievän isoa pahvilaatikkoa.

- Anteeksi, Sir,  anteeksi! Tapaus on vain niin kovin nolo, etten aikonut häiritä Teitä...

- Kakistakaas nyt, James!

- Niin, Sir... Suomesta, se on sellainen pieni maa jossain Norjan ja Ruotsin lähellä..sieltä lähetettiin tuo..hmm...pahvilaatikko tulevalle hänen kuninkaalliselle korkeudelleen prinssille tai prinsessalle. Siinä on vauvanvaatteita.

- Pahvilaatikossa, miten kovin outoa. Oliko niissä vaatteissa kultapäärmeitä vai pelkät tavanomaiset jalokiviupotukset ja olivatko kuninkaallisen vaakunan osanneet kirjailla oikein?

- Ei ollut mitään mainitsemistanne, Sir, ne olivat tavallisia lastenvaatteita.

- Miten todellakin kovin outoa. Oliko pahvilaatikossa muuta?

- Hmm...tämä on kovin noloa, Sir, mutta laatikossa oli rahvaan intiimihygienisiä tuotteita... siellä oli myös pre...pre..preservatiiveja!

 - Voi hyvä Jumala! Toivovat siis, etten enää...onko pääministeriä ja Ulkoisen turvallisuuden osastoa informoitu?

- On kyllä, Sir; ei ole syytä huoleen! Ulkoisen turvallisuuden osasto ehti jo selvittää, ettei kyseessä ole mikään radikaali tasavaltalaisjärjestö, vaan paikallisen agraaripuolueen entinen ministeri, joka on sijoitettu johtajaksi erääseen virastoon, ettei pääsisi aiheuttamaan suurempia kommelluksia. Hänen nimensä on...hetkinen.. Hys..Hys...Hysse...Hyssälä!

- Kaatakaa, James, minulle lasi Brandya, laittakaa tuplana! Tuollaiset saattavat olla pirun kiusallisia, kun keksivät puuhaa päiviensä täytteeksi...James, soittakaa vielä pääministerille ja pyytäkää vartiointiin tuplamiehitys!




torstai 2. kesäkuuta 2011

Töölöstä hävisi - eduskunnasta löytyi




















Usein mieleni valtaa pelko muiden tajuavan päässäni liikkuvan, korvien lisäksi, ei-mikään. - Sellaista vastaan taistelen olemalla mahdollisimman epämääräinen ja moniselitteinen. - Aina ei tosin viitsi.
 
Paavo Lipposen merkittävyydestä kertoo, että hänestä olisi ainoana suomalaisena tullut Euroopan presidentti, jos virkaan olisi valittu. - Tiistaisessa Iltalehdessä oli entisen pääministeri, honoris ja muu causa, Paavo Lipposen erikoishaastattelu, jossa ison kuvan lisäksi oli vähän tekstiä ja pieni kuva.

Erikoista erikoishaastattelussa oli mielestäni se, että Paavo tyytyi haukkumaan vain persut. - Hän jakeli ylitsevuotavia kiitoksia erityisesti vuoden 1995 hallitusneuvottelijoille, jotka ymmärsivät oikean intellektualismin merkityksen; "neuvottelujen henki oli erinomainen."


Entisen valtiomiehen, pääministerin, puhemiehen - myöhemmin eduskunnassa työhuoneen omanneen - sittemmin Gazbromin kaasumiehen, Paavo Lipposen, haastattelu oli kuvista päätellen tehty eduskunnan tiloissa, ilmeisesti turvallisuuspäällikkö ei ole hennonnut periä avaimia takaisin. - Ehkä turvallisuusosasto on kuitenkin valmiustilassa, jos vahingossa täysistunnon aikana istuu puhemiehen tuolille.


Entinen pääministeri Lipponen viettää, haluaisin sanoa rauhallisia, eläkepäiviä Helsingin Töölössä.
---
(kuva: Iltalehti 31.5.2011)

torstai 13. tammikuuta 2011

Vaalitukeni



Demokratia on laji, jossa jokaisella on yksi ääni käytettävänään, paitsi rahakkailla, joilla on monta. Raha puhuu, köyhät vapisevat.

Niklas Herlin kertoo Uudessa Suomessa antavansa tulevissa vaaleissa puoluetukea lähes 10 000 euroa. Luettelon saajista hän teki tiettäväksi.

Minulla ei ole kymmentätuhatta riskisijoittamiseen juuri tällä hetkellä, mutta  mitä minä, pieni ihminen, voisin tehdä aidon demokratian toteutumiseksi? - Halu auttaa on palavan kova, haluan myös poliittiseksi vaikuttajaksi!

Perustaisinko leipäjonon?

Ei omanarvon tuntoisia ehdokkaita voi sellaiseen alentaa, toimitan lahjoitukset heille huomaamattomasti.
 
Nimilistaa en vielä ole kyennyt laatimaan, mutta poliittiset laumat ovat tietysti tiedossa.

Lahjoitukseni arvokkain osa on kaksi muovikassillista ruokaa, jotka käyn lähkaupasta ostamassa. Lenkkimakkaraa, piimää, Anni-Helenan erikoisvehnäjauhoja, liivatetta ja muita peruselintarvikkeita. Kolme pulloa kaljaa per kassi. - Kokonaan auki on näiden onnelliset saajat, kenelle ne antaisin? -  Lipposen akalleko?

Tyhjät kaljapurkit lahjoitan persuille symboliikkansa vuoksi. - Palautan niitä ahkerasti, mutta kaapissa näkyy olevan kaksi jäljellä. Vähän suoristelemalla ne varmasti kelpaavat automaattiin.

Kirjoja minulla on liikaa, niitä voisin hyvään tarkoitukseen lahjoittaa.

Kokoomukselle lahjoitan oppaat Näin varmistat perintöosuutesi -kukkia ja kaffepaketeita mummille ja Näin näytät itseäsi paremmalta.

Demareille menköön teokset Miten luimia, kun äijä on kokoomusvaikuttaja ja Pääjohtajasta työläiseksi.

Kristillisille kirja: Kaunis perhe - julkisivu kunnossa.

Vasemmistoliitolle annan cd:lle tallentamani: Mä mistä löytäisin sen laulun. 


Rkp:lle lahjoitan akateemisen väitöskirjan: Peräaukon lisääminen Muumien hahmoihin ja sen vaikutukset heidän hyvinvointiinsa.

Keskustapuolueelle minulla ei valitettavasti riittänyt aineellista lahjoitettavaa, mutta lupaan tulla vierailuaikoina teitä Vantaalle katsomaan.

Vihreille lähetän tässä kukkaisterveisiä!

Ehdokkaille tiedoksi, että lahjoitukset saa tulla noutamaan erikseen ilmoitettavana aikana. Myös tarkka saajien luettelo lähetetään onnellisille voittajille myöhemmin. Lahjoitusten yhteisarvo on "rahalla korvaamaton".

keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Runo on sentään runo



Enkäkänä oo kana
se on suora sana
budgetti vaan on pieni
kuin totanoin midgetti
rahapussikin kuin sieni 
 Martilta ei uskalla pyytää
jos se alkaa huutaa
ja mulla ei oo luutaa.
Mukana.
Bruysseliin mun tieni
jos äänestätte - vieni.


torstai 25. marraskuuta 2010

Maailmankuva


Mitä ajattelet Ecuadorin tilanteesta, mitä mieltä olet sen viimeaikaisesta kehityksestä? - Entä sen poliittisesta ja taloudellisesta jatkumosta? 

Mikä on ensimmäinen asia, joka mieleesi tulee Ecuadorista?


Tuleeko ensimmäistäkään ajatusta Ecuadorista ja sen suur- tahi pienmiehistä tai -naisista, valuutasta, velanotosta, historiasta tai elämänmenosta.


Ecuadorilaiset ovat huolissaan, jos suomalaiset, tuo napapiirin kuulu kansa, ei tiedä heistä mitään.



Kazakstanista me suomalaiset toki tiedämme kaiken ja käsityksemme siitä ovat vakaalla pohjalla. - Tiedämme että Nursultan sanoi hiljakkoin Suomen olevan maan esikuvan.


Venäjällä, suuruudestaan huolimatta - tai juuri sen tähden - ei paljoa ehditä muuta pohtimaan kuin Suomen olemassaoloa ja sen kansalaisten itsetunto-ongelmia. Myös USA ja nato pohtivat yötä päivää, kuinka tuo urhoollinen pieni kansa saataisiin tukevasti omaan leiriin.


Maailmalla Suomen brändi-työryhmän valmistunutta raporttia luetaan ahmimalla: Kaikki mitä olet aina halunut tietää Suomesta, mutta et ole uskaltanut kysyä. - Voi saatana että on tylsää, eikö niillä muuta ole kuin tekniikkaa ja satojatuhansia jorpakoita! - Onko siellä edes kunnon bileitä?

Kauheaa olisi ajatella, että joku suuren maailman mahtipamppu sanoisi kysyttäessä: Ai Suomi vai, onko se tuo kärpäsen tahra tuossa Itä-Pohjoisen kohdalla? - Ja joku vielä vastaisi: ei, ei se ole, se on Ruotsi, Suomi on se kärpäsen paskanhiertymän varjo siinä vieressä.


Sivistymättömät maailman ihmiset eivät tiedä, että jopa ulkoavaruuden alienit ja örkit sanovat palavereissaan: Suomalaiset ovat se suuri talvisodan soturikansa, nykyään heillä on mm. Nokia, kokoomus ja keskustapuolue...ja Stubb, joka pisteli hiljattain uuden marathon-ennätyksensä!

(kuva: Riku Riemun kännykkä, Aarno Ruusuvuoren kosto)

sunnuntai 12. kesäkuuta 2011

Kuristaja-Asser





Uutinen karanneesta viljakäärmeestä oli nettilehtien lauantain kierrätystavaraa, alkuperäisen julkaisi Kymen Sanomat.

Aamulehden tapa esitellä versionsa oli voimakkain, vähän kuin: Asukas löysi sängystään sanomalehden!

Sisäsivuilla tai klikkauksen jälkeen vasta kerrottaisiin, ettei se mikään Hesari ollut, vaan pieni Aamulehti, joka on ihmiselle täysin vaaraton, mutta hiirelle aiheuttaa selvän uhkatilanteen, - jos sen kiertää oikein tiiviille rullalle ja läimäyttää.
---

(kuva: aamulehti.fi)

torstai 13. syyskuuta 2012

Töölön diktaattori




Jalo diktaattori Cincinnatus tienasi huomattavan summan rahaa toimiessaan venäläisen kaasuputkiyhtiön konsulttina. Niinpä hän saattoi rauhallisin mielin vetäytyä maailmasta, köpötellä Töölön katuja ja viedä haravalottoja R-kioskiin.

Maailmalla alkoi kuhista, ihmiset kävivät Cincinnatukselta kysymässä: "Ethän vaan Euroopan presidentiksi alkaisi?" - "Kyllä, minä itse asiassa olen oikeinkin halukas asettamaan itseni alttiiksi!" -vastasi Lucius Quinctius  posket punoittaen ja leuka väpättäen.

Virkaan oli toki jo löydetty parempi tekijä, mutta Lucius Quinctiuksen uhrimieli jäi ihmisille mieliin ja he painoivat sen visusti sydämiinsä.

Niin kävi, että pieni Finlandiumin valtakunta tarvitsi hallitsijaa. Ihmiset muistivat Lucius Quinctiuksen alttiin uhrimielen - ja taas he kävivät häneltä kysymässä: "Ethän vaan Finlandiumin presidentiksi alkaisi?" - "Kyllä, kyllä, kyllä, minä suostun!" vastasi jalo Cincinnatus. Ennenkuin huomattiinkaan, ´hän oli ryhtynyt ehdokkaaksi.

Kukaan ei tosin äänestänyt häntä, mutta hänen rohkea ja jalo uhrimielensä jäi ihmisille ainiaaksi mieliin.

maanantai 22. elokuuta 2011

Varakansanedustaja




Järkyttävää uutta tietoa on saatu rehellisen ja taitavan, aina yhteisen edun etusijalle asettaneen, erityisesti yhteistyökyvystään tunnetun edellisten vaalien haravan, Marja Tiuran, eduskunnasta putoamisen syistä.

Yksi Tiuran anarkistiksi nimeämä mieshenkilö uhkaili häntä, repi kaikki tien varsien mainokset, eivätkä ihmiset siten uskaltaneet häntä äänestää.

Kyynelejevin silmin vapisejavina ovat monet ihmiset kaiketi kertoneet, "ilman muuta Marjaa olisin äänestänyt, mutten uskaltannu, valimainoksetkin sillä repsotti!" 


Marja sanoi Iltasanomille: "Mikään rangaistus ei korvaa minulle sitä menetystä, joka tästä tapahtumasarjasta seurasi." 

 Aivan tuota en ymmärtänyt, kun olin jäänyt toiseen käsitykseen.


Marjatiura.netin jäämistössä, vaalien jälkeen, Marja nimittäin kertoi: Eduskunnasta putoaminen on seuraavan voiton siemen, perhe ja erityisesti pieni lapsi, joka liian usein kysyy isältään: "Mikti äiti menee taas töihin?"

Eikö perhe korvaakaan Marjalle eduskunnasta putoamista?


Marjan traagista kohtaloa seuratessani minäkin usein nostan käteni ylös ja huudan tuskaani: "Miksi, miksi, miksi, oi Herrani, miksi, eikö tämä raskas, erittäin raskas prosessi koskaan lopu?" 

Eikä se niin ollen lopu, projektilla vain on alkunsa ja loppunsa. 
 

tiistai 10. heinäkuuta 2012

Elsa ja Fisu - vapauteen rientäneet


Ruokolahden leijonaa ei tiettävästi ole nähty kahteenkymmeneen vuoteen. 

Usein olen ajatellut kohtaloaan, joutuiko se salametsästäjien saaliiksi, vai elääkö yhä? 

Mahdottomana sitä ei voi pitää, eläintarhoissa leijonat ovat eläneet jopa kolmekymmentä vuotta. Luontaisia vihollisia leijonalla ei metsissämme ole.  - Onko kaatamansa hirvet turhaan laitettu salametsästäjien syyksi? Eläin on vuosikymmenien aikana saattanut myös sopeutua elämään suomalaismetsissä, enpä pitäisi aivan mahdottomana sitäkään, että  ympäristöllisistä tekijöistä johtuen se on ajan mittaan kehittynyt kasvissyöjäksi.


En kuitenkaan usko, että leijonasta olisi enää mitään vaaraa ihmisille. Kaakkoisrajalla metsään menijöiden on silti viisasta kulkea muutaman kymmenen metrin välein, esimerkiksi niin, että vaimo kulkee edessä tiedustelijana.

ON OLEMASSA PALJON AJANKOHTAISEMPI VAARA!

Huolestuttavia ovat varmat havainnot sekä Saimaalla että Päijänteellä nähdystä valkohaista. Viranomaiset ovat hysterian välttämiseksi pyrkineet asian toistaiseksi salaamaan, lehdetkään eivät ole asiasta paljoakaan kertoneet. 

Kerrotaan, että alkunsa mahdollisesti jopa kokonainen haikanta, on saanut suurpetotutkijan rikkoutuneesta piha-akvaariosta, jossa tutkittiin eläimen lajikäyttäytymistä vaihtelevissa olosuhteissa. Myöskään Venäjän suuntaa eläinten alkuperänä ei ole pystytty mahdollisuutena täysin eliminoimaan.


Todisteet ovat vakuuttavat!

Tällä kertaa nimettömänä pysyttelevä suurpetotutkija on vakuuttunut alueelta löydetyn hylkeen kappaleen raatelujäljistä: "Hain tekemiä, mikään muu ei tällaiseen kykene!"

Kuka uskoo tarinoihin hauen puremista ihmisistä, sellainen on kuitenkin vielä melko pieni peto? Mihin katosi keväällä osin avonaisille jäille lähtenyt pilkkijä Kala-Einari? Kerrotaan että eräs perhe jäi turhaan huhuilemaan uimaan lähtenyttä kultaista noutajaansa. 

Mihin katosi lomailemassa ollut seurue, joka jätti motellilaskunsa maksamatta ja joka viimeksi nähtiin soutamassa kovaa vauhtia kohti ulappaa!


Asiaa ei tunnu oikein kukaan ottavan vielä tosissaan, vaikka mitään epäilystä ei ole!

Luultavasti lähiaikoina perustan Facebookiin sivut, jotta asialle saataisiin tarvittava huomio ja vierasperäiset kammottavat eläimet pois Suomen kauniista luonnosta.

torstai 20. joulukuuta 2012

Joulua ennen



Silloin ennen seiskeetluvulla oli juhlahetki, jos onnistui joulun seutuvilla kuulemaan radiosta Lennonin tämän kappaleen. (Toinen radion joskus antama juhla oli Lindholmin "Voi kun riittäis pieni taivas", mutta siitä ei sen enempää nyt.)

Tässä se on, Happy Xmas - War Is Over. Tämän videon kuvitus osuu kappaleen sisällön kanssa yhteen.



lauantai 13. kesäkuuta 2009

Senttejä ja seteleitä


(klikkaa kuvasta se isommaksi)

"Yle Uutisten mukaan pääministeri Matti Vanhanen (kesk) ei tiennyt kiinteistöpalveluyrityksen Nova Groupin suuresta vaalituesta puolueelleen." (HS.fi 11.6.2009)

125 000 € on ilmeisesti niin pieni raha, ettei puolueen johtajan tarvitse siitä tietää mitään, vaikka raha olisi tullut itse pelsepuubilta.
Miten lienee, olisikohan nämä asiat puolueissa vieläkin tutkivan journalismin paikka?


sunnuntai 12. elokuuta 2012

0+1+2=59.


Tervetuloa viimeisen kerran tänne aurinkoiseen mutta sateiseen Lontooseen, jossa nämä uudelleen perustetut antiikin jalot kisat ovat päättymässä.

Niin vain saapui maaliin pieni mutta sisukas Suomi, suuremmoisesti viidentenäkymmenentenäyhdeksäntenä! - Kauas taaksemme jäivät sellaiset suuret urheilumaat, kuten reilun miljoonan asukkaan Viro, joka sai yhden pronssimitalin vähemmän, - ja Qatar ja Moldova, jotka saivat kaksi pronssia,mutta tuo kirkkaana loistava hopea niiltä jäi uupumaan. Kuwaitin, Tadzikistanin, Bahrainin ja Afganistanin suorastaan murskasimme, heille jäi kisoista käteen vain yksi pronssinen mitali. (hehheh.. krhm!)


Kyyneleet valuvat poskillani ja ääneni takeltelee, kun nuo olympolaiset sankarit kirjoittivat jälleen kerran uuden luvun siihen historiaan, johon aikaisemmin ovat sen kultaisin kirjaimin kirjattuina tehneet sellaiset urheiljat kuin Hannes Kolehmainen, Ville Ritola, Paavo Nurmi, Lasse Virén ja lukemattomat muut. 

Surffipurjehduksesta saimme kirkkaan, kunniakkaan hopijan - tuosta lajista, josta olympiakomitea totesi: "ei koskaan enää!"

Lehtisen kolhoosi otti ansaitun pronssisen mitalin, kun viekkauella ja vääryyellä tai ainakin kohtalon julmalla tyrkkäyksellä hävisivät finaalipaikan.

Ruuskanen sai kepin lentämään lähes melkein Arto Härkösmaisella onnenkantamoisella, ensimmäiset "en ihan voittanu!" lausunnot olemme jo kuulleet, tästä on hyvä jatkaa.

Päätän selostukseni täältä Holmenkol...Lontoon olympialaisista tähän, laittakaahan kaffepannat kuumiksi ja täytekakut naamariin siellä kotosuomessa... pojat pistäkää porilaisten marssi soimaan!
---
Onks mikki nyt varmasti kiinni? - Älä perkele kaikkea juo, anna se pullo tänne. Kaks viikkoa tätä on kestetty, nyt lähetään Sohoon huoriin ja ryyppäämään. Lähetetään sieltä Suomiselle kikkelikortti, laitetaan nupit turvoksiin ja morkoonit soimaan... 








maanantai 30. tammikuuta 2012

Vippaa mulle viitonen



Kauniainen on pieni ja surullisenkuuluisa kaupunki, oikeasti vain Helsingin slummikaupunginosajonka elinolosuhteet ovat tolalla, jota ei enää nykypäivän hyvinvointiyhteiskunnassa soisi näkevänsä!


Vapauttakaa Kauniainen ry (rekisteröimätön yhdistys) on jo pitkään vaatinut mm. mahdollisuutta puhtaaseen juomaveteen, toimivaa viemäröintiä, riittävästi elintilaa ja  asukkaiden käyttöön pysyvästi asuttamiaan, itse hallinnoimiaan koteja.

Oma kaupunki-niminen nettijulkaisu kertoi meille jälleen kerran surullisesta tapauksesta, jossa kaunialalaismies oli joutunut ostamaan itselleen yhteiskunnan tukeman, normaalia halvemman Hitas-asunnon Emä-Helsingistä. Niinkuin siinä ei olisi kärsimystä riittävästi, hän oli kurjuudessaan joutunut ostamaan niitä peräti kaksitoista, - silti hän ei pysty itse asumaan niistä yhdessäkään!

Kyyneleitä ei mitenkään voi pidätellä, kun tuo jalo ja vaatimaton ihmispolo - meidän maamme slummien miljonääri - kertoi, ettei ole voinut edes ajatella asiassa olevan mitään eettisiä puolia. Tuollaista jaloa ja suoraselkäistä asennoitumista omiin vaikeuksiin meidän maamme tarvitsee, pois kaikki se kuluttava ja ihmistä syövä, lopultakin täysin turha negatiivisuus!

Miten eteenpäin vievää ja avartavaa olisikaan, jos ihminen voisi vaikkapa viimeisen leipäpalan homeesta vihertäessä, suhtautua siihen avarakatseisesti - ja ottaa käteensä mikroskoopin, jolla tarkastella tuon kiehtovan eliöstön monimuotoisuutta ja ihmeteltävää kykyä selviytyä muuttuvassa ympäristössä!
---


(Oma kaupunki: Likainen Täysi tusina )

(Maalaus: Bartolomé Esteban Murillo - Nuori kerjäläinen)

maanantai 23. toukokuuta 2016

Uutimet ja säätimet



Jääkiekon maailmanmestaruuskisat on nyt kärsitty. Kanada, ameriikaksi Canada, voitti, mutta hyvänä kakkosena tuli maaliin pieni ja sisukas Suomi. Pienillä eroilla selvittiin, tasoero oli valtava.

---

Huh hellettä sano siperialainen pakkasta, Suomessa saattavat alkaneella viikolla hellerajat rikkoutua. - Miks tääl on aina niin hautovan kuuma?

--- 

Floridasta on löytynyt Niilin krokotiileja, tietoa ei ole, kuka mulkku niitä on luontoon laskenut. Ihmisiä Niilin krokotiilit syövät lehtitiedon mukaan Afrikassa runsaasti. Meillä Suomessa krokotiilit eivät syö ihmisiä, me olemme hyvän ja kaikkiviisaan hallituksen hampaissa.

---

Laitanpa tähän musiikkia suomalaiseen makuun. Ja I.S.K.T.R:n (Itä-Sastamalan kansallinen työväen rintama) kilpailuvastauksen: "Canada".

maanantai 12. joulukuuta 2011

Hyvinkää





















Hyvinkää on kaukana Uudenmaan perämetsissä sijaitseva pieni kylä, jossa asukkaita on noin 45 000. Siellä kukaan ei tunne toisiaan, melkein kaikki asukkaat ovat alun perin kotoisin Vetelin Koskenkorvasta, Turvetsalosta, Ylä-Uhtualta tai Kouvolasta, joihin  jonain päivänä havittelevat takaisin pääsevänsä.

Kylässä ei ole kulttuuria tai nähtävyyksiä. Kulttuuria edustaa lähinnä yksi jonkun paikallisen paimenpojan kivimuuriin piirtämä vitun kuva, josta kaikki ihmettelevät mitä se oikein esittää!

Tunnetuin tutustumiskohde kylässä lienee ainakin takavuosina ollut ravintola Hopealyhty, jota mainostettiin lauseella: "Sata askelta asemalta, kaksisataa takaisin!"

Sanovat, että  nuo kaksisataa askelta ovat kannattava ratkaisu. 

Alemmassa kuvassa Turvetsalon vanha uusikirkko pimeän aikaan.










tiistai 6. elokuuta 2013

Aikamme sankarit






Kyllä sä, saatana, jaksat sitä kalaa vähän aikaa pitää. Eihän se ole kuin vaivainen sintti, näyttää kuvassa vaan paljon isommalta, kun sä oot niin pieni. - Et kai sä perkele pelkää tommosta pientä kalaa, - iso mies itkee yhden kalan takia! Koitas nyt pitää sitä sen aikaa, että saadaan kuvat otettua; päästään lehteen, kun sanotaan sitä sun saaliiksesi!

---
Putin nappasi jättikalan (YLE)

---

Presidentti Niinistö sai hurjan kalansaaliin (IS)

---


torstai 9. elokuuta 2012

Hiljentyminen alkavalle viikonlopulle



Syksyyn pikuhiljaa kääntyvän kesäisen viikonlopun hiljentymiseen sopii hyvin tämä vieraskynän, veljeni, maallikkosaarnaaja Reinhold Riemun, kirjoittama hartaus
------



Nyt kun pyhät pian pukkaavat viikonlopun muodossa hyökyinä päällemme, on meillä täysi syy hiljentyä sanan kuuloon, kuitenkin sieluakirvoittelevassa, melodian kultakuorisessa kääreessä eteemme katettuna.

Tämänkertaisen hengellisen syvänautinnon aulista tarjoilijaa ei liene tarvetta sen erityisemmin esitellä. Aija Roivas-Merisalohan kun on meille kaikille laatutaiteen ystäville niin läheinen ja rakas hahmo. Mehän emme oikein edes kykene kuvittelemaan henkistä elämää, ilman hänen korkeuksissa liihoittelevan väkevän sielulintusensa niin paljon kaiuttavaa läsnäoloa.

Seuraavan mestariteoksen "Tunnen sinut lähelläin" puhutteleva voima perustuu varmasti sieluviihdetaiteilijan omakohtaisiin syväsukelluksiin läpi nykyajan saatanallisen kiirastulen. Jos melodian käsittelyssä on selvästi kuultavissa sibeliaaninen jylhyys, ei sanojenkaan voima ole yhtään sen vähäpätöisempi.

Aija Roivas-Merisalo todellakin tietää ja tuntee, mistä hän puhuu. Hänhän on viime aikoina joutunut kokemaan aivan vastaavan, kuin alkuseurakunnan kristityt astellessaan pakanallisen Colosseumin kaukaloon ja edelleen osaksi jalopeurain ruoansulatusjärjestelmää.

Hänen nauttimansa kärsimysten maljasta antaa luotettavan todistuksen oikeustieteen parissa pitkän päivätyön tehneen Jyrki Virolaisen viimehuhtikuiset sanat: "Aija Merisalo on tuomittu törkeistä velallisen epärehellisyysrikoksista ja törkeistä kirjanpitorikoksista 3 vuoden vankeusrangaistukseen."

Ennen kohoamistamme korkeuksiin tahdon siteerata pienenä maistiaisena tulevasta juuri sitä laulun kohtaa, joka on minulle henkilökohtaisesti rakkain. Vilpittömin mielin voin todeta sen puhutelleen minua niin voimakkaasti, ja niin monet kerrat:

"Ehkä joskus silloin mä tunnustan, kuinka pieni ihminen olen vain.

Kun mä kiusauksissa kompastun, ja niin helposti masennun.

...Näet minun sisimpäin, ja tiedät heikko oon."

Ja nyt arvoisa Suomen luomakunta - Hiljentykäämme ja virittäkäämme sielumme oikealle, Herralle otolliselle taajuudelle!



Jos edellinen esitys ei saanut teitä heittäytymään lattialle rukoilemaan, anomaan armoa ja täydellistä vapautusta tästä murheenlaaksosta, niin ei syytä huoleen. Sillä tänään pitää hengellistä makeaa mahan täydeltä riittämän.

Aija Roivas-Merisalo: Tämä kaipaus

 Tämän illan viimeisenä mestariteoksena valutetaan kuuloaistimiimme takuuvarmalla pyhällä otteella nuoremmankin kristikansan kestosuosikki "Tintti lensi taivaaseen"

Aija Toivas Merisalo: Tintti Lensi Taivaaseen