Vain murha on riittävä rikos dekkariin

- Tarjositte kustannettavaksi tällaista dekkaria, tai ainakin jotain sentapaista kirjoitusta, nimeltään "Jääkiekkoilijan murha".

- Niin tarjosin, eikö olekin hyvä?

- Täytyy sanoa, että on siinä hieman korjattavaa. Ensiksi kysyisin, miksi juuri jääkiekkoilija?

- Siitä saa lisänostetta, kun ovat niin suosittuja.

- Niin. Ensiksi tämä jääkiekkoilija murhataan mitä raaimmin auton tunkilla, sitten murhaaja ajaa hänen ylitseen kahdeksantoista kertaa autolla, ruovitellen laittoman pitkillä nastoilla renkaissa ja lopuksi sytyttää ruumiin palamaan, pilkkoo sen palasiksi ja...

- Eikö olisikin hyvä filmatisointina?

- Enpä tiedä. Dekkariin riittää usein yksi ruumis, - miksi murhaaja tappaa mitä pöyristyttävimmin tavoin näitä  kiekkoilijoita jatkossa vielä...hmmh...viisitoista? - Erityisesti hän tuntuu keskittyvän syvästi alkoholisoituneisiin entisiin nhl-pelaajiin.

- Siitä saa hyvin lisätoimintaa, kun tämä komisario Reima Teräsmeri jahtaa tekijää ja koko ajan tapahtuu lisää.

- Kirjan loppuhuipentuma ei kyllä millään käy. Kun Teräsmeri lopulta tavoittaa tekijän, hänen tulee sääli murhaajan kissaa, joka jää ilman isäntäänsä, jos tämä joutuu vankilaan. Niinpä Teräsmeri päästää hänet menemään ja tuumaa: "Nämä ovat rankkoja asioita, mutta kissa ei silti saa turhaan kärsiä!"

- No sen voi muuttaa helposti. Laitetaan siihen kokonainen kissapoikue.

Hiljaa

Aja hiljaa isi nyt vain,
Niin sitten illalla leikitään.
Aja hiljaa isi nyt vain,
Niin mä kiltisti myös odottamaan jään. Isin töihin on mentävä autollaan,
Mä ikkunaan jään aamulla katsomaan.
Mä vilkutan ja äitikin vilkuttaa,
Hyvän matkan toivotuksen isi näin saa.
Ja illoin kun isin taas nähdä saan,
Mä kiipeän polvelle istumaan.
Ja kyselen, mitä isi nyt tuonut on.
Isin tasku aina on niin arvaamaton

Tunnelmakuva Jokelan vankilasta - eli junia katsellessa

Ei sureta mua kaikki mennyt raha
mut yksinäisyys tää on kovin paha.
Eikö tiedä rakkaat ystävät,
et tääll on synkät oltavat.
Eikö muista mua heistä kukaan -
viel haluaisin mä juhliin mukaan.

Jos tulis Sauli, Jenni - adjutantteja kaksi,
muuttuis mieli paljon paremmaksi,
kun Lennu vähän haukahtaisi
ja Sauli kovaa rutistaisi,
ystävyyttä ikuista vannoisi.

Jos Tiura soittais asemalta,
et lippu puuttuu hältä,
ei estäis mua mikään valta.
Sen oitis lähettäisin,
pienen lahjan ystävältä
- hymyns jähmeän jälleen näkisin.

Masa ei varmaan tänne löydä,
kun muistins on niin huono.
Junast jää pois jo Keravalla
- palaa kotiin seuraavalla.
Ihmettelee vain: "oonks mää mää 
ja onpas kaunis sää!"

Mietaa varmaan  tulee,
ei kiireitä muita hällä.
Jos ei muuten,
niin vaikka hiihtämällä.
Kanerva tuskin tohtii, näin hän mielessään pohtii:
"selliin mene en, muuten sinne mätänen.
Lukkoa eivät enää avaa, ulkoa kuuluu: HA-HAA!"


----


HS: Vanki nimeltä Merisalo

 

Osmolla on ajatus

Kuljetusalan yrittäjä, valtiopäiväedustaja, valtiomies ja Joensuun intelluktuelli Osmo Kokko (pers.) vaatii kirjallisessa kysymyksessään kaikille internetin keskusteluareenoille rekisteröitymispakkoa. - Laittomuuksien lisäksi ajattelija Kokko haluaa estää villin ja mauttoman kirjoittelun.

Sanat eivät riitä, ne loppuivat kesken. Onneksi Marttisedältä  löytyivät.

Bonusta

Enemmän kuin edullinen - Bonusta jopa 5%.

Kaikki paitsi vuaderluu on kaikkea

Jo reilun kahdenkymmenen vuoden takaa muistan, kuinka minua syytettiin kielteisyydestä. Hermostutti vähän joidenkuiden uudenvuoden riekkuminen ja totesin toivotuksistaan: "Ihan samaa paskaa se ensi vuosikin on!" - Hermostuivat hirveästi, ei alkanut vuosi kovin hyvin heidän kohdallaan.

Nyttemmin olen tajunnut myönteisyyden valtavan voiman ja kaikkinaisen posetiivisuuden riemukkuuden. 

Suorastaan iloiseksi tulin tänään, kun näin Iltalehdessä otsikon, jossa Lasse Mårtensson sanoo: "Työtäni ette saa!" - Lämmin kiitos sinulle Lasse, pelastit päiväni.

Tunnelmakuva 60-luvulta. Viisivuotias poika makaa selällään lattialla ja huutaa: "älkää enää, älkää enää, ihan mitä vaan, mutta älkää enää soittako tuota, - pitääkö tässä näin nuorella iällä jo itsaria alkaa tekemään!"

Kiitos.



----

Samaan putkeen tuntuvat asiat usein menevän. Nykypäivän pinnallisuudessa ja kiireessä on hyvä, että joskus vakavoituu ja ajattelee syvällisesti. Parhaimmillaan pystyy käsittelemään kauheitakin kokemuksia ja traumoja. Tajuaa, ettei elämä ole pelkkää pintaliitoa ja auringonpaistetta, vaan täynnä hyvinkin kamalia ja raastavia asioita.

Ruotsiin perustettiin Abba museo helpottamaan kipeiden asioiden käsittelemistä. Kaikilla ei kuitenkaan ole tilaisuutta vierailla keskitysleirimuseoissa.

 "Vou vou vou vou vuaderluu, vou vou vou vou vuaderluu." Voi saatana.  Tähtikitara ja kaikki.

Kuorin ja Hourin

- Äiti, äiti, pertlkeleen kutipää huortla vei mun täättöpottun! -YÄÄÄÄÄÄH!

- Voi hyvä Sylvi, sinun kielenkäyttöäsi! Ensinnäkin olen kieltänyt sinua kiroilemasta, toiseksi pitää sanoa prostituoitu! - Koetas nyt kaikessa rauhassa uudelleen!

-Mutta kun te huortlta prlostitoitu vei ten taatanan täättöpottun!

- MITÄH?

- Prrrlostitutatuoitu vei täättöpottun!

- No nyt alkaa kuulostaa paremmalta. Se oli sitä paitsi sinulle ihan oikein, mitäs kutsut moisen kevytkenkäisen ihmisen leikkeihisi!

- No kun mun piti panna titä, mutta te herltmottu kun te luuli et iti on ten taat tilannu!

- Voi perk...n huora, nyt soitetaan poliisit!