maanantai 30. tammikuuta 2012

Vippaa mulle viitonen



Kauniainen on pieni ja surullisenkuuluisa kaupunki, oikeasti vain Helsingin slummikaupunginosajonka elinolosuhteet ovat tolalla, jota ei enää nykypäivän hyvinvointiyhteiskunnassa soisi näkevänsä!


Vapauttakaa Kauniainen ry (rekisteröimätön yhdistys) on jo pitkään vaatinut mm. mahdollisuutta puhtaaseen juomaveteen, toimivaa viemäröintiä, riittävästi elintilaa ja  asukkaiden käyttöön pysyvästi asuttamiaan, itse hallinnoimiaan koteja.

Oma kaupunki-niminen nettijulkaisu kertoi meille jälleen kerran surullisesta tapauksesta, jossa kaunialalaismies oli joutunut ostamaan itselleen yhteiskunnan tukeman, normaalia halvemman Hitas-asunnon Emä-Helsingistä. Niinkuin siinä ei olisi kärsimystä riittävästi, hän oli kurjuudessaan joutunut ostamaan niitä peräti kaksitoista, - silti hän ei pysty itse asumaan niistä yhdessäkään!

Kyyneleitä ei mitenkään voi pidätellä, kun tuo jalo ja vaatimaton ihmispolo - meidän maamme slummien miljonääri - kertoi, ettei ole voinut edes ajatella asiassa olevan mitään eettisiä puolia. Tuollaista jaloa ja suoraselkäistä asennoitumista omiin vaikeuksiin meidän maamme tarvitsee, pois kaikki se kuluttava ja ihmistä syövä, lopultakin täysin turha negatiivisuus!

Miten eteenpäin vievää ja avartavaa olisikaan, jos ihminen voisi vaikkapa viimeisen leipäpalan homeesta vihertäessä, suhtautua siihen avarakatseisesti - ja ottaa käteensä mikroskoopin, jolla tarkastella tuon kiehtovan eliöstön monimuotoisuutta ja ihmeteltävää kykyä selviytyä muuttuvassa ympäristössä!
---


(Oma kaupunki: Likainen Täysi tusina )

(Maalaus: Bartolomé Esteban Murillo - Nuori kerjäläinen)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Juttujani ei ole pakko uskoa – »enhän niitä usko itsekään», sanoi entinen eukko.(Rabelais: Pantagruel)