tiistai 8. tammikuuta 2013

Sanomat




Muutosvastarinta on termi, joka keksittiin alunperin paheksumaan työntekijöiden yleistä tyrmistystä uudistusten takaperoisuudesta.

Hesari on nyt tabloid, vastalauseita lukijoilta on riittänyt, kuten aina, kun lehti on muuttanut järjestyksiään tai ulkomuotoaan.

Lehteä voi nyt todellakin lukea junassa, tähän mennessä vain autistisimmat ovat kehdanneet.  Arkipäivänumero maksaa kaksi euroa, kun molemmat iltapäivälehdet yhteensä kaksikahdeksankymmentä. Neljääkymmentä minuuttia kattaakseen, niistä on täytynyt lukea myös jääkiekkoa, -  jopa jalkapalloa ja terveysvihjeitä. Hesari tuntuu nyt oivalta valinnalta, se on riittoisaa koko matkaksi, ainakin jos varaa matkaan kynän viiksien ja partojen piirtämiseen.

Nuukimmat lukevat tosin jatkossakin ilmaisen Metro-lehden kahta sivua koko matkan ajan.

Ensimmäisen tabloid-Hesarin pääsisältö oli lehden eri toimitusten ja muiden työporukoiden ryhmäkuvat nimiluetteloineen. Lukijoita palvellakseen lehti voisi jatkossa mainita nimeltä kaikki ne, jotka se siirtää pois palkkaluetteloistaan. Kuvat seinälle laittamalla ja naamoja ylipyyhkimällä saisi monille työpaikoille aikaan mielenkiintoisen pelin - täyden rivin syntyessä voisi huutaa BINGO! 

Miksi lehti ei vielä muuttanut nimeään? Viimeistään viiden vuoden päästä se tulee ajankohtaiseksi. Pikkuhiljaa lehti sitä ennen muuttuu;  mainostajien joukkopaon ehkäisemiseksi kiiltopaperia on lisättävä, kuvista tehtävä isompia, otsikoista iskevämpiä.

Lehden uutta nimeä ei kannata kuitenkaan antaa minkään viisasten kerhon tehtäväksi. Valitsevat kuitenkin Sormi- tai Käsipaperin (vrt. sormitietokone). Päivälehti olisi ehkä jo liian vanhanaikainen, mutta miten olisi siitä muotoillut "Päivä", "Päiväset", "Päikkärit" tai jopa "Päivää!" - Seitsemän päivää lienee kuitenkin jo varattu.

Mielestäni paras kaikista olisi kuitenkin tabloidista, mikseipä tabletistakin, johdettu "TABU!"

2 kommenttia:

  1. Pitkien pyhien aikaan ilmestyy sitten TABU la rasa.

    Tabloid-Hesarin mainostaminen oli kyllä Hesarissa aika ylitseampuvaa jo pitkän aikaa. Kainuun Sanomat ja monet muut maakuntalehdet ja kyläjulkaisut ovat tulleet tabloidilla toimeen jo kauan, että mitäs tuosta touhottamaan.

    Oudolta tuntui selällään sohvalla maaten lukea tuota pikkuista. Muutamat tärkeät voimisteluliikkeetkin jäivät tekemättä. Eikä tästä uudesta ole koko rungon peitoksi jos satun nukahtamaan; mites se peiton jatkaminen Hölmölässä menikään...

    Joudun varmaan nyt kuntosalin kk-liputkin hankkimaan...

    VastaaPoista
  2. Tabula rasalla taisivat maanantaina jo aloittaa. Tai ei siinä ollut sitä tabulaakaan.

    Kokopeitteeksi tabloidista ei tietenkään ole, ei se isompikaan minusta miltään unelmien torkkupeitolta tuntunut. Kalakauppiaat joutuvat isommat hauet kietomaan useampaan sivukertaan, siinä menee politiikka, kulttuuri ja urheilu samaan tarkoitukseen.

    Seinätapetiksi uusi silti kelpaa mainiosti, tulee vaikka puuvessaan paljon mielenkiintoisia erilaisia artikkeleita luettavaksi.

    Iltatyttö on iltapäivälehdessä nyttemmin työnnetty piiloon jonnekin sisäsivuille. Hesarin kuukausiliitteeseen sellaiset ovat tulleet jo joku aika sitten niiden sekalaisten julkkisalastonkuvien muodossa ("sielu ja ruumis"). Niistä voisivat uuteen tabloidiin tehdä keskiaukeaman, kummasti ihmisillä päässä tärähtäisi, kun joku paavo väyrynen poseeraisi, - Shokkiefektillä uuteen päivään!

    VastaaPoista

Juttujani ei ole pakko uskoa – »enhän niitä usko itsekään», sanoi entinen eukko.(Rabelais: Pantagruel)