tiistai 26. heinäkuuta 2011

Hallituskriisi


Sunnuntaina Suomi(kin) suruliputti, valtioneuvoston linna näytti nukkuneen pommiin, lippu hilattiin katolle huomattavan myöhään. 

Kyllä se ainakin illalla siellä oli, vaikka Hesari muuta väitti

Viive syntyi, kun hallituksessa oli aamulla iso älämölö ja funtsipohdinta: kuka menisi katolle lipun nostamaan? -- Toisin oli ennen, kun Väyrynen hoiti liputuksen tunnontarkasti, katolle kiipeäminen oli lempipuuhiaan. Paavo ei saanut kylläkseen alhaalla kulkevien ihmisten katselemisesta: Tervehdys pikkumuurahaiset, te näytätte niin pieniltä täältä ylhäältä!


Jyrki: Pääministeri ei lippua nosta, tukka menee sekaisin. Sitäpaitsi olen pääministeri, pomo ja  pääministeri; käsken Räsäskän nostamaan lipun, itsehän suruliputuksen määräsi.


Päivi: Iik, Iik, Iik- herramunjee ja taivaan vallat! - mä pelkään korkeita paikkoja!


Jyrki: Tarkemmin kun funtsin, niin Päivi tosiaan on väärä henkilö korkeille paikoille, onko vapaaehtoisia vai pitääkö määrätä?


Alexander: Minähän muuten voisin, mutta verkkarit jäi tänään puvun alta pois.


Jyrki: Hmmhh...tämä menee nyt vaikeaksi, Jutta ei sovellu ja Tuomiojaa ei uskalla päästää. Vielä kerran, onko vapaaehtoisia? - Muistutan, että tässä on nyt hallituskriisi lähellä!...Hyvä on, ei ketään... soitan siis Arhinmäelle, herätän sen ja käsken katolle, onhan sillä sellaista ideaalista duunaripohjaa ja helevetin kalliit lenkkitossut, joilla ei katolla liukastu!


 (ylemmässä kuvassa ei ole valtioneuvoston lippu)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Juttujani ei ole pakko uskoa – »enhän niitä usko itsekään», sanoi entinen eukko.(Rabelais: Pantagruel)