lauantai 30. marraskuuta 2013

Joko pian on joulu?






"Joko pian on joulu?", kysyi pikkuporsas malttamattomana äidiltään, isolta emakolta.

"Koita nyt vaan malttaa, kyllä se vielä sieltä tulee!"

Mutta ei kulunut kuin hetki ja taas pikkuporsas kysyi kiihkeänä äidiltään: "Joko pian on joulu?"

"Kyllä se kohta tulee, aika kuluu nopeasti", rauhoitteli iso emakko lempeästi.

Ja aika todella kului nopeasti, koitti jouluaatto-aamu, pikkuporsas heräsi innoissaan: "Äitii, äitiii, nyt on joulu, nyt on joulu! - Äitii, Äitii, missä sinä olet....?"
 
 
 

7 kommenttia:

  1. Tänään juuri katselin kinkkureseptiäni ja paistovälineitäni Kinkkuvati hohtaa hopeisena. No siis hopeanvärisenä.

    Tuo oli muuten mainio satu, jos se oli itse keksitty, ja oli varmaan Rikun kynästä. Liikutuin kyllä pikku nasun surullista kohtaloa. Nuo kuvat ovat hienoja!

    VastaaPoista
  2. Jätin kertomuksen tahallani alkuideaan, en viitsinyt kehitellä mihinkään, vaikka siitä olisi saanut hyvää huumoria tai virskistävää patetiaa. Teksti oli vähän tekosyy julkaista nuo valokuvat, jotka eivät sinänsä ole kovin ihmeellisiä. Joku kolkkous, kun niissä ei ole paljoa ihmisiä ja on pimeää, silti joulun kauniita värejä ja kimalluksia. Kirjoituksen nimeltään "jouluna juolukassa" haluaisin joskus kirjoittaa, kun se soi niin mukavasti.

    VastaaPoista
  3. Raakaa, mutta naurattavaa.

    Taas on alkanut soida Juicen laulama Sika-biisi radiossa, hyi olkoon.
    Itse en edes pidä siasta.

    VastaaPoista
  4. Raakaa on, suorastaan sikamaista. Kinkkua syön, mutta voisin olla syömättäkin. Joskus ennen jotain joulua olen Juicen nähnyt keikalla esittävän tuon Sikakappaleen. Muuta en konsertista oikeastaan muista, kuin että bändin jalat iloisen nopeasti, suorastaan hypähdellen, kapsasivat läheiseen kapakkaan tauolla. Ja että Juice esitteli rockabillykampauksensa, vähän sellaisen kuin Leningrad cowboysit myöhemmin, kääntämällä pitkät tukan roippeensa eteen.

    VastaaPoista
  5. Tämä on niin surullista ja totta, kuten totuus aina. Lihanhimossani viime joulun alla sain ensi kerran sanottua julki, mitä mieltä olen sikamaisesta tehotuotannosta ja vähän muustakin... ennen sitäkin eli lapsuudessa sika, jos lammaskin oli paras kaverini, eikä kaveria tunnetusti syödä. Tästä saa pahasti sen käsityksen, etten ole kinkkua ikinä syönyt, olen kyllä ja saattaa olla, että niin käy vieläkin, vaikka itse en sitä hommaa tai erikoisesti haluakaan.

    Lapseni oppivat kyllä kinkkuilemaan, koska nuorena äitinä yritin hammasta purren olla ihan kuten muutkin ihmiset. Sikakappaleella Juice yritti vaikuttaa ehkä käänteisesti, mutta se kääntyikin ihan päälaelleen? Laulu ei kuulu joululaulujeni suosikkilistalle. Juicella on kyllä muutama kappale, joita pidän helmenä ja niitä kyllä kannatti nakella ...

    Kuvasi olivat varsin tunnelmallisia, mitään kovin ankeaa en niissä nähnyt.

    VastaaPoista
  6. Mutta joulu on kuitenkin sellainen sikailun ja porsastelun iloinen bakkanaali!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kautta kekrien on näin ollut, tosin possuttelu on aika uusi keksintö, mutta viinan juonti vanha, ellei sitten joku ajattele että ne olisivat jotenkin sama asia, mikä on minusta loukkaus sikaa kohtaan.

      Poista

Juttujani ei ole pakko uskoa – »enhän niitä usko itsekään», sanoi entinen eukko.(Rabelais: Pantagruel)