keskiviikko 30. joulukuuta 2009

Ahdilla revanssin paikka

Keskustapuolue on siitä onnellisessa asemassa, että heillä on suorastaan liikaa loistavia ehdokkaita uudeksi puheenjohtajaksi.

P. Lehtomäki ja se toinen Pee,  eli Väyrynen, ovat lehtien mukaan kansan mielestä parhaat ehdokkaat tehtävään. Kolmantena aiemmin menestyksekkäästi pääministerinä toiminut  Jäätteenmäki.

Esitän asiaan täysin ulkopuolisena, ja siten myös viattomana, voimakkaan ihmetyksen siitä, ettei itsestäänselvästi paras ehdokas ole vielä noussut esiin yhdessäkään näkemässäni kirjoituksessa.

Asiasta ei ole kahta sanaa; kyseessä on tietysti Ahti Karjalainen.

Urho Kekkonen on pois laskuista sillä perusteella, että hän osallistui voimakkaalla henkilökohtaisella panoksellaan jo viimeksi käytyihin eurovaaleihin.

Ahti Karjalaisen puolesta puhuvat useimmat asialliset perusteet. Ahti tunnetaan lujaluonteisena ja periaatteellisena rakentajana, jolla on ylivoimainen kokemus ja laaja kannatus myös maamme rajojen ulkopuolella.

Ahdissa  voi nähdä kaikkien muiden ehdokkaiden parhaat puolet jopa moninkertaisina. Hän on myös onnistunut lopettamaan aiemmin ongelmia tuottaneen alkoholin käytön, joten sekin puoli on kunnossa.

Ehdotankin keskustapuolueen puheenjohtajavaalien kampanjan tunnuslauseeksi: KOHTI NYKYAIKAA - AHTI KARJALAINEN!



Jämerää johtamista - Ahti Karjalainen
(kuva: Yle)

6 kommenttia:

  1. Njiiin, Ahti on good! Lue vaikka tyttärensä kirjoittamat muistelukset hänestä.

    Paula Lehtomäestä tulee mieleen Jutta Urpilainen ja Lentiira (lentoon tiira!). Kyrsii sekin, kun P.L on puhunut pitkin matkaa ristiin ympäristöasioissa, mm. porojen-, susien-, ja jokien valjastamisista ja joulupukeista. (Joulu pukeissa, joulun puvut, jouluiset puvut...)

    Ahtia puki jaloviinaryyppy ja muovikassi (vai kellä ministerillä Ekan muovipussi lentokentällä Kekkosen vieressä kädessä oli, V.J Sukselaisellako?)..ei perkele, Ahilla oli aina se tummanruskea salakkujoka veti silloisen kertalastin koskenkorvaa ja jäi vielä tilaa taskumatille ja parille A4-arkille. Se oli samanlainen kuin Veikko Johannes Rytkösellä, jolla oli värisävy kuitenkin vaaleampi.

    (Rytkösen salakku löytyy muuten minulta, paljonko maksat? Keräilyharvinaisuus joka ei kuitenkaan aivan autenttisesti kansanedustajan oksennukselle haise sillä hiiret olivat nuolleet sen mummolan aitassa putipuhtaaksi.)

    Riemu...kasta Uutta Vuotta täältä tyttären vesirempan keskeltä. Ammu minunkin edestä vaikka räkää taevaalle, mie en ehdi kuin kuselle nurkkipiähän!

    VastaaPoista
  2. Valto,

    Muistelisin, että se muovikassimies oli Väinö Leskinen.

    Aidoilla makkaraoksennuksilla olisin voinut siitä salkusta maksaakin.

    Kiitos toivotuksista ja hyvää uutta vuotta Sinullekin! Jos mahdollista, koita levätäkin jossain välissä.

    VastaaPoista
  3. Niin olikin Leskinen, nyt muistuu naamakin mieleen.

    "Jossain välissä..."; Kunhan vaimon luokse piäsen niin jos se vähän väliä raottaisi vähän "väliä" niin sitten siinä välissä huilaisin vähän välillä...

    heh heh

    VastaaPoista
  4. No siinä meni Valtolta sekin hupi, kun julkisesti menit rehentelemään:):)

    VastaaPoista
  5. Ahtia muistellessa kannattaa kuunnella, ja samalla liikuttua, Sliippareiden liikenneaiheinen laulu: Promillet paukkuu.

    VastaaPoista

Juttujani ei ole pakko uskoa – »enhän niitä usko itsekään», sanoi entinen eukko.(Rabelais: Pantagruel)