sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Luovaa innovointia ajatusnikkaroinnin tapaan



Mielestäni tämän ajan kireässä taloudellisessa tilanteessa tulisi myös kansanedustajat saattaa nykyistä parempaan tulosvastuuseen. Tämä voitaisiin tehdä esimerkiksi pisteyttämällä heidät. Alimmalla, eli 0-tasolla olevat edustajat saisivat hoitaakseen iltapäivälehtimäisen julkisuuden. Heille varattaisiin vakiopaikka Halliksen ja Sarasvuon haastatteluohjelmista, sekä kaikista visailuista, joissa heille automaattisesti annettaisiin kolmenkymmenen pisteen hyvitys eduskunnan arvovallan turvaamiseksi. 

Hesariin eivät nollatasolla olevat saisi haastatteluja antaa.

Vaikkapa Uuteen Suomeen tai Magneettimediaan varattaisiin heitä varten oma jutustelunurkka. Kansanedustajan osoittaessa edes hiukan kykyä, tietoa tai taitoa, nousisi hän seuraavalle tasolle. Lopulta saavuttaisi ylimmän tason, jossa keskityttäisiin asioiden hoitoon, eikä velvollisuutta itsensä munaamiseen enää olisi. Yhtään bloggausta ei tarvitsisi enää Uuteen Suomeen kirjoittaa. Luonnollisesti pisteytys vaikuttaisi myös palkkaukseen (oik. palkkio). Nollatasolla oleville ei maksettaisi mitään, he toimisivat ns. harjoittelusopimuksella.

Ymmärrän ehdotukseni ongelman. Iltapäiväjulkkikset varmistaisivat nykyistä muistuttavalla tavalla ääniharavan aseman seuraavissa vaaleissa, samalla kun pätevät edustajat putoaisivat humpsahtaen. Tämä voitaisiin kuitenkin välttää vaalilain muutoksella. Ylimmällä tasolla olevat saisivat äänihyvityksen, esimerkiksi kaksi tuhatta ääntä laarin pohjalle ennenkuin yhtään varsinaista ääntä olisi annettu. Tämä olisi ehdottoman oikeudenmukaista ja tasapuolista, koska alemman tason edustajille olisi varattu ne tv-visojen ja tanssii tähtien kanssa luistimet jaloissaan hyvityspisteet.

Jos kuitenkin näyttäisi siltä, että valtiopäiväedustajien joukossa olisi joku, joka ei millään kykene hyväksyttävästi saavuttamaan edes sitä nollatasoa, hänet voitaisiin tukityöllistää nykyajan pensas- eli peltipoliisiksi.  Peltipoliisiksi joutuville voitaisiin jouluisin viedä kahvikuponki. Positiivisuuden hengessä peltipoliisien sakotustoiminnosta voitaisiin jatkossa luopua. Risujen ja männynkäpyjen sijasta jaettaisiin porkkanoita ja kaaleja: ajosuoritukset pisteytettäisiin, parhaille lähetettäisiin kunniakirjat. Siihen asti kannattaisi kuitenkin Packalenin suoralla höllätä kaasua, jos vaikka sattuisi hereillä olemaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Juttujani ei ole pakko uskoa – »enhän niitä usko itsekään», sanoi entinen eukko.(Rabelais: Pantagruel)