lauantai 10. elokuuta 2013

Mopoilua ja vakavaa politiikkaa



Äänenpainot ovat käyneet yhä huolestuneemmiksi. Velankasvu on saatava välittömästi päättymään, muuten hukka perii ja paha ottaa. Heikkohermoisimmat  ovat vaatineet jo hätätilahallitusta. Myös vanhempi valtiomies, keskustan konkaripoliitikko Mikko Alatalo, jyrähti poliittisesta tilanteesta. Hän kirjoitti hyvin seikkaperäisen kirjoituksen siitä, kuinka vahingollista maallemme on, jos moottoripyörät ja mopot saatetaan katsastusvelvollisuuden piiriin.

---
Väliaika, kahvia ja pullaa:

Sinä, joka hinasit meirän pojan mopoauton lipputankoon; naru katkes ja mopo putos. Se meni rusinaks, stereot on entiset, karvanopat likaantu ja kaljapullot hajos. Onks nyt hyvä mieli, kysyn vaan?

---


Ajat ovat muuttuneet toisiksi, kauas taakse ovat jääneet suomettumisen synkät päivät.

Helsinki, 1972

Nyt on piru merrassa, hallitus on kutsuttava välittömästi koolle, olemme ajautumassa kohti kriisiä. Olin tänään Tehtaankadulla hieman kuulostelemassa tilannetta, kun Viktor siinä jutustellessa ihan kuin ohimennen vihjaisi, että viileää on pitänyt ja nuha vaivaa. - Sen täytyy olla allegoria maittemme välisistä suhteista ja merkki siitä, että jotain on tehtävä ja pian! - Vain tyhmä voisi luulla noin merkittävän miehen nuhastaan puhuvan!

Helsinki, 2013

 Nyt on piru merrassa, hallitus on kutsuttava välittömästi koolle, olemme ajautumassa kohti kriisiä: pääministeri ei ole vieläkään saanut kutsua Tukholmaan. Varmasti ovat Snowdenia koskevista lausunnoista hermostuneet, Hautalakin meni turvapaikkaa ehdottelemaan. Meidän täytyy välittömästi laatia Yhdysvaltojen presidentille tiedonanto, jossa selvitämme, kuinka Suomi horjumatta ja epäröimättä tukee Amerikan Yhdysvaltoja kaikessa siinä demokrattisen maailman ja rauhan edistämisessä, jota se suorittaa. Laitetaan siihen vielä vaikka uudet onnittelut rauhanpalkinnosta ja että Suomi toivoo palkintoa Obamalle myös tulevina vuosina. Ja se Snowden hyvin joutaa loppuelämänsä linnassa kärvistelemään, jonsei sitten kuolemantuomiota saa.
 











Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Juttujani ei ole pakko uskoa – »enhän niitä usko itsekään», sanoi entinen eukko.(Rabelais: Pantagruel)