keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Niilon rakkaus ja sota


Kanadian Niilo laulaa rakkaudesta ja sodasta.




70 v. 12.11.2015.

5 kommenttia:

  1. Hieno on kipale. Kuuntelin sen varmuuden vuoksi kahteen kertaan perä peräjälkeen. Ja sen jälkeen muuta Neiliä. (Ja sitten katselin Hardwickin pari juttua.)

    Ps. Joko turpasi + kylkiluusi on parantuneet? Tai ei siis tietysti parantuneet mutta että ei satu niihin, enää?

    VastaaPoista
  2. Niiloa kannattaa aina kuunnella, minä en ainakaan luovu. Eilen hän täytti 70 v.

    Sairaalassa pidin kauheaa älämölöä, kuinka kahden kuukauden sairasloma on ihan älytön. Kysyin vielä lievästi kysymyksestäni loukkaantuneelta lääkäriltä, että "perkele, ryypätäkö minun se koko aika pitää!" - Nyt huomaan lääkintähenkilökunnan olleen oikeassa. Aika heikko olo ollut koko ajan ja kylki aivan saatanan kipea. Tosin lopetin kesken vahvemman kipulääkkeen syömisen, kun oli opiaatti.Joku päivä olisi kiva nukkua muuten kuin selällään. Mutta kyllä tämä tästä pikkuhiljaa. Yksi keuhkokuva on vielä jäljellä ja ajattelutesti.

    VastaaPoista
  3. Kun multa halkaistiin (moottorisahalla?) rintalasta silloin kun mun sydämeni vetosuonet vai mitä helvetin pumppusuonia... sepelvaltimoita! ...leikattiin, niin noin pari viikkoa ko. operaation jälkeen jouduin hengailee sairaalassa ennen kun päästivät sieltä pois. Vaikka jo paljon ennen sitä tunsin itseni melko terveeksi. (Ensimmäiseksi sanoinkin taksikuskille, kun Lasareetista lähettiin, että "käydäänpäs Alkossa". Pienen brandyn ostin, en enempää.) Lopputarkastuksessa - että se lekuri päästi mut pois sieltä - se oli antanut mulle kaikenlaisia ohjeita. Eräskin oli että "auto ei saa ajaa 20een viikkoon". Ihmettelin moista. Tiesin ettei rintakehäni vielä ollut täysin luutunut (ei ollut juuri ollenkaan!), mutta ajattelin että "ei kai nyt tollanen ratinpyörittely ny mitään pahaa oo". Ja totta kai jo parin päivän päästä - koska olen entinen rekkakuski ja tykkään ajaa autoa - lähdin autoilee. Lyhyt lenkki se oli, ehkä 40 kilsaa. Kun pääsin kotiin, kaikki oli okey. Mutta vähän ajan päästä tuntui kaikki minussa olisi revennyt, se oli aika karmee tunne, polvet petti alta. Menin maate ja makasin samassa asennossa - kauan. Pari vuorokautta. Sitten helpotti.

    Olen sitä mieltä että "lääkärin neuvoja kannattaa uskoa enemmän kuin lakimiehen varoituksia". (Tämä on itsekeksimäni lause. Keksin sen jo 2-kymppisenä. En muista minkä takia... joku syy siihen silloinkin täytyi olla?)

    Paranemisia, veljeni!

    VastaaPoista
  4. Kiitos, Mikis! - Eivät nämä minun vaivani mitään ole sinun leikkauksesi rinnalla.

    VastaaPoista
  5. Neil Youngilta yksi suosikini on "Syräntä kultaa etsin". Jaahka tässä reilun parin minutin jälkeen pääsee asiaan.

    VastaaPoista

Juttujani ei ole pakko uskoa – »enhän niitä usko itsekään», sanoi entinen eukko.(Rabelais: Pantagruel)