perjantai 4. syyskuuta 2009

Lahnassa on lapamatoja


kuva: http://www.kolumbus.fi/johannesheinonen/


Suomen virallisen kulttuurielämän virallisen totuuden esittänyt Helsingin Sanomien arvostelija kritisoi voimakkaasti Jari Tervon uutuusromaania "Koljatti." Puhui koulukiusaamisesta tavalla, joka sai ajattelemaan hänen kaipaavan "Itsevaltiaita", ns. satiirista tv-sarjaa, joka imarteli poliitikkoja myötähäpeän oksennukseen saakka.

"Voiks näin sanoo?", on Taloussanomat kysynyt Jukka Kemppiseltä ja joltain toiselta viisaalta. "Voi kauhee, ku eiks täst kuitenki joudu poseen?" paistoi rivien välistä.No ei joudu, kun se on poliittista satiiria, huumorin lajia, jota Suomessa ei ole paljoakaan aiemmin tehty. Poikkeuksena taidemaalari Johannes Heinonen.

Entä jos joku tekisi satiiria Tervon romaanista ja sen päähenkilöstä Lahna-Pekasta? Etäännyttäisi kohteen ilmeisestä esikuvastaan, pääministeri Matti Vanhasesta niin, ettei se muistuttaisi häntä enää lainkaan. Kirjoittaisi, että vangitun naisen sijasta kellarissa onkin nippu 70-luvun Jallu-lehtiä ja purkki liukastusvoidetta. Tai nykyaikaisesti jättimuistilla varustettu salainen läppäri mokkulayhteyksineen.

Vessapaperiostoksilla käydessään Lahna-Pekka raottaisi kassalla popliinitakkiaan ja kysyisi kuiskaten: "a-arvaa mikä tää on?" Ja kassatyttö vastaisi hekotellen: "ihan ku prinssinakki, mut paljon pienempi!" Kassajono myhäilisi myötä: "kyllä meirän poliitikot on niin hienoja" paitsi yksi joukkoon eksynyt vanhoilliskepulainen, joka argumentoisi tutusti, leuka väpättäen: "eipäs olla, itepäs oot!"

Sellaista ei paranisi tehdä. Jari Tervolla olisi ainakin moraalinen oikeus hakea jättikorvauksia kirjallisen hahmonsa raiskaamisesta. Luetaan vain tämä ja odotellaan mahdollisia joidenkuiden kirjoittamia jatko-osia: "Lahna-Pekan lapamadon valitus" ja "Lahna-Pekka ja Särki-Alma kudulla."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Juttujani ei ole pakko uskoa – »enhän niitä usko itsekään», sanoi entinen eukko.(Rabelais: Pantagruel)