Niin sitten illalla leikitään.
Aja hiljaa isi nyt vain,
Niin mä kiltisti myös odottamaan jään. Isin töihin on mentävä autollaan,
Mä ikkunaan jään aamulla katsomaan.
Mä vilkutan ja äitikin vilkuttaa,
Hyvän matkan toivotuksen isi näin saa.
Ja illoin kun isin taas nähdä saan,
Mä kiipeän polvelle istumaan.
Ja kyselen, mitä isi nyt tuonut on.
Isin tasku aina on niin arvaamaton
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Juttujani ei ole pakko uskoa – »enhän niitä usko itsekään», sanoi entinen eukko.(Rabelais: Pantagruel)