perjantai 16. syyskuuta 2016

Maailma ja muuta




Entisen nuorison entisten nuorten muodostamasta hienostoyhtyeestä, Tekopaskasta, tehtiin elokuva. Elokuva sai arvosteluista ankarat haukut ja kiittävät kehut. Epäilemättä elokuva kannattaa silti käydä katsomassa, veikkaan sen olevan kuin kerrosateria cociksella ja isommilla ranskalaisilla perunoilla.

---

Hienoa, että Vain elämää-ohjelmasta alkaa uusi tuotantokausi. Ennen minä aina haaveilin ohjelmasta, jossa muusikot purskahtavat itkuun, kun kuulevat kappaleensa jonkun toisen esittämänä. Minun nuoruudessani vain yleisö joutui itkemään.

---

Vielä varmistamattomien uutisten mukaan poliisi aikoo siirtää suuren osan tutkimuksistaan peltipoliisien tehtäväksi. Erityisesti tästä odotetaan selvitysprosenttien voimakasta parannusta vaativissa murhatutkimuksissa.

---

Emme tähän laita musiikiksi Tekopaskaa tai Lauri Tähkeää, vaan Irwin Goodmanin kaunissanaisen kappaleen. Potkuja ei ole tullut, mutta niitähän nyt tuntuu tulevan nykyään muutaman vuoden välein. Herrat eivät osaa hommiaan ja peruste on "tuotannolliset ja taloudelliset syyt".

Irwin Goodman: "Ei tappa tipa ja ämpäreitä saa ilmaiseksi, jos jaksaa jonottaa", olisivat kai päivitetyt sanat.


 
 

8 kommenttia:

  1. Ämpäreitä jaettiin Narinkkatorilla tänään klo 6am, kun aamulypsy piti siellä showtaan. Kuulin siten eka kertaa väsynyttä läppää heti aamusta.

    Ihmiset otti selfietä ämpäreissään. Hävetti. Minäkin otin kuvia. Ämpäreistä.

    VastaaPoista
  2. Heh, minäkin ostin lähikaupasta kerran ämpärillisen appelsiineja, kun niitä sai samaan hintaan laittaa siihen niin paljon kuin mahtui. Appelsiinit olivat hyviä, ämpäristä en muista missä se on.

    VastaaPoista
  3. Katsoin Wikipediasta, tuo Irwinin kappale on ilmestynyt vuonna -66 ja sitä soitettiin radiossa paljon. Beatlesin Girlin ja Michellen ohella se oli silloin ehdottomia suosikkikappaleitani. Heh, on se varmaan ollut ilmestys, kun neljävuotias hoilottaa innoissaan "ei tippa tapa".

    VastaaPoista
  4. Sitten joitain vuosia myöhemmin hoilottelin, olin pikkujätkänä kova hoilottamaan: "St. Pauli ja Reeperbahn, sinne veri vetää uudestaan!" - Enkä varmasti tiennyt tai ymmärtänyt, mistä sanat kertoivat.

    VastaaPoista
  5. Peltipoliisien ihanuudesta sananan. Siis rakastan peltipoliiseja, varsinkin Köyliön Raumantien risteyksessä sijaitsevaa. Olin tänään tulossa mökiltä, ja pari kilometriä ennen mainittua risteystä ajelin satasen alueella noin 105 - 110 km:n tuntivauhtia, siis ihan hyvänlaisesti siinä ja siinä rikesakon verran minäkin. Takaani tuli ihan puskuriini kiinni valkoinen upo uusi luxusbemari. Ja eikun ohi vähintään 130:tä. Hetken kuluttua risteyksessä välähti kuin salaman valo, ja bemari voi odotella sakkopostia. Ai että hykertelin.

    Lisää vaan peltipoliiseja!

    VastaaPoista
  6. Ei niitä liikeenteen nopeuksia mittaavia peltikonstaapeleita pitäisi kuitenkaan noin heikosti tuottaville tieosuuksille asentaa. Kehäykköselle mahtuu laskelmieni mukaan vielä sata lisää, toiset samanlaiset kehäkolmoselle ja ainakin viisikymmentä sopii Hämeenlinnan tien Helsingin päähän, kehäkolmosen sisäpuolelle.

    Eikö myös rollaattorihurjastelut pitäisi saada kuriin ja vanhustentalojen lähelle runsaasti kameroita niiden nopeuksia valvomaan.

    VastaaPoista
  7. Minä en ymmärrä, miksi joku vihaa peltipoliiseja. Kielii minusta vääristä ja vaarallisista liikenneasenteista, anteeksi vaan, Riku. Eivät nopeusrajoitukset ole ihmisten kiusaamista, vaan suojaamista. Sanoo kahdesti peräänajettu, ei alinopeutta ajava, vaan reippaasti huristeleva. Molemmat peräänajajat ajoivat törkeää ylinopeutta hetkeä ennen tuuppaamista. Vihaan perässäroikkujia, kun itsekin ajaa lievää ylinopeutta. Sinua en vihaa, vaikka puhisenkin kiukusta, kun ajattelen niitä taitamattomia kiihkoilijoita, jotka pitäisi panna uudelleen ajokouluun. Lisää peltipoliiseja ja luksusbemarien sakottajia! varsinkin Kehäteille.

    VastaaPoista
  8. En minä bemarimiehen sakkoja paheksu. Toisinaan ajelen melkein kyllästymiseen asti kehäteillä. Nuorena olin railakkaampi, ikä on tehnyt tehtävänsä ja nykyisin pyrin ajamaan rajoitusten mukaan. Vahinkoylityksiä pelkään. Ja kuten uutisessa selitetään, kehäteillä on ikävä ajaa, kun jono hidastaa tolppien kohdalla voimakkaasti. Suurin osa tietää tolppien paikat valmiiksi,mutta joukossa on usein joku vieraampi, joka tekee äkkijarrutuksen. Eivätkä jonot muutenkaan juuri aja ylinopeutta ainakaan paljon. Joitain kohtia teistä on, että nopeudet vahingossa kasvavat. Sakkoja en ole kuitenkaan saanut. Viimeisin rikesakko on yli kymmenen vuoden takaa, jostain ihan 2000-luvun alusta. Ihmettelin bussipysäkille härskin laittomasti pysäköityä pakettiautoa ja sen takaikkunasta kamera välähti.

    VastaaPoista

Juttujani ei ole pakko uskoa – »enhän niitä usko itsekään», sanoi entinen eukko.(Rabelais: Pantagruel)