sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Mainoslehti



Itse olen itseäni kehunut ja hyvin olen kehuttuna pysynyt, on ilmeisesti vanha helsinginsanomalainen sanonta. 

Silti: maksoinko minä todella tämänpäiväisestä mainosnumerosta 4,50€? Oikeutena ja kohtuutena voisi pitää euroa, korkeintaan puoltatoista.

Epäilemättä lehden toimittajat ovat sormettaneet sormitietokoneitaan ahkerasti, että "erikoissivusto" saatiin aikaiseksi, mutta vähempikin tuollaista olisi minulle hyvin riittänyt.

 Stockmannin ja K-ruokauppiaiden aukeaman kokoisten mainosten lisäksi sivusto koostui niin pidättelemättömästä itsekehusta, ettei Kekkonenkaan olisi kehdannut.

Aivan ei kehdattu väittää, että Helsingin Sanomat olisi säveltänyt Finlandian, mutta selvästi huomasi mielitekoa siihen suuntaan viilailuun olleen. Ja oliko Päivälehti sama kuin Helsingin Sanomat? - Ei se ollut, ei. Päivälehti lopetettiin "ainiaaksi".



Totta puhuakseni erikoissivustossa oli yksi mielenkiintoinen selvittely- ja salapoliisityö. Ilkka Malmberg kyseli, miksi Naatun isäntä yöpyi  13.8.1895 Helsingin hotellissa? Ansiokkaan selvittelyn ja uutteran ponnistelun jälkeen, toimittaja tuli tulokseen: "Sitä emme koskaan saa tietää." 

Tästä täytyy saada joku vastuuseen, kuinka voin elää kun en koskaan saa tietää, mitä helvettiä Naatun isäntä oikein Helsingissä teki! 

Naatun isäntä, mitä Naatun isäntä teki Helsingissä keskellä puintikiireiden? Kertokaa se minulle, kertokaa, en kestä tätä epätietoisuutta! Mitä Naatun isäntä teki, mitä Naatun isäntä oikein meinasi, ottakaa selville, - Auttakaa!

---
Lisäys 17.11.2014 klo 00:03 HS ja 1890-luku: Pikkukaupunki suuren maailman laidalla

8 kommenttia:

  1. Kun lukee muitakin lehtiä kuin Päivälehteä, niin käy selville, että vampulalaiset syys-lokakuussa 1895 kiivaasti valmistelivat esitystä Kokemäki - Loimaa rautatien puolesta. Rata ei toteutunut, mutta hanke on maakuntalehdissä laajalti esillä.

    Päivälehteäkään ei Hesarissa ole osattu lukea. Maanviljelijä Naatun majoittumisesta yömajaan kerrottiin 14. päivän lehdessä, ei edellisenä, jolloin isäntä oli vielä matkalla.

    VastaaPoista
  2. No niin me vain saimme tietää! Syy-yhteys ratahankkeen ja matkan välillä on ilmeinen. Huono mainoslausehan tuosta Hesarille tulee: "Helsingin Sanomat - Me emme koskaan saa tietää!"

    Googletin Vampulan ja Helsingin etäisyyden, 183 kilometriä väittää matkaa olevan ja arvioidun matka-ajan reilun 2 tuntia 23 minuuttia. Tuskin kuitenkaan Naatun isännän aikoihin. Olisiko omalla hevosella koko matkan suorittanut, vaiko kestikievareita käyttänyt? Ja minkälaisia herroja lobbaamassa kävi, olivatko seudun napamiehet kovin kitsaita, kun eivät lopulta rataa saaneet? Kysymyksiä, niin paljon kysymyksiä.

    VastaaPoista
  3. Tämä kommentointi on vaikea laji, kun en sitä kirjoittamisena osaa ajatella. Jää kaikki puheen sävyt näissä välittymättä. Vaikka sen hyvin tiedän, niin puheenpartta sitä aina tarjoilee.

    Kysymyksiä, kysymyksiä. Kuka olikaan rautatiehallituksessa vahtimestarivuorossa, kun Naatun isäntä ovelle kolkutteli. Kuka arvoisista virkaherroista otti vastaan? Pitikö yömajaan tuoda omat lakanat vai saiko kaupunkilaisten oljilla nukkua? Pitikö jakaa huone kapteeni Davidssonin kanssa vaiko herra Kirvisen? Ja mitä ihmettä neiti Serin teki yömajassa?

    VastaaPoista
  4. No nythän tämä kummalliseksi meni. En aiemmin huomannut, että maanv. Naatu yöpyi Yömajassa eikä varsinaisessa hotellissa. Tuo selvitti ainakin sen, että Vampulasta tuli kävellen.

    Tarjottiinko sellaisessa yömajassa edes aamiaista vai omia eväitäkö siellä nauttivat? Tarjosiko Naatu inkoolaiselle neiti Serinille vampulalaista limppua ja kehtasiko fröökynä ensinkään ottaa, kun leikkasi samalla puukolla, jolla itse söi. Vaihtoivatko maanv. ja nti sanoja keskenään, tai oliko esteenä kielimuuri? Katselivatko kapt. Davidsson ja hrat Kivinen ja Isaksson moista halveksien vaiko peräti mustasukkaisuutta tuntien? Ja oliko nti Inkoosta nti ollenkaan, jospa oli salarva tai peräti moninainut?


    VastaaPoista
  5. Jore Puusakin on askarrellut juhlanumeron parissa:
    http://kuvajournalismia.blogspot.fi/2014/11/hs125.html

    VastaaPoista
  6. Katselin Puusan videon ihaillen läpi, siinä on mies joka tietää, mistä puhuu, kun lehtikuvista puhuu. Eikä ollut tällä kertaa liiallista aggressiota. Digitaali on myös upea asia, mutta kuvien inflaation se on ilman muuta aiheuttanut.

    VastaaPoista
  7. Kommodori lähtee viimeiseen taistoon myöhäissyksyllä, pihlajanmarjojen aikaan, (viitataan talvisotaan) mutta hänelle vieraassa maastossa. Vanha mies, turha keikka, huonosti siinä käy …

    Jos tuo oli kuvan idea niin minuun se puri. Mutta toki hyvää analyysiä Jorelta.

    hh

    VastaaPoista
  8. Minä olen jossain määrin taipuvainen ajatukseen, jonka mukaan kaikki tulkinnat taideteoksesta tai valokuvasta ovat oikeita: "Näin tämä vaikutti minuun." - Ymmärtääkseni Puusa puhuu lehtikuvan tekniikasta ja kun lehtikuvassa on paljon turhaa pinta-alaa, joka vie huomion pois itse asiasta, niin kyllä sen lehtikuvana täytyy olla teknisesti huono.

    VastaaPoista

Juttujani ei ole pakko uskoa – »enhän niitä usko itsekään», sanoi entinen eukko.(Rabelais: Pantagruel)