Ihana aamu

Tasavallan presidentti Matti Vanhanen heräsi, venytteli ja haukotteli, hänen kasvoillensa nousi hämmentyneen möllömäinen hymy: "isukille pitää soittaa tänään ja kysyä, mikäs se suorakulma taas olikaan!" - Hän katsahti viereensä, jossa Susan vielä nukkui, tasainen kuorsaus heilutteli rouva presidentin muotoja.

Matti oli nukkunut hieman huonosti, hän oli yöllä saanut pääministeri Ilkka Kanervalta aivan omituisen tekstiviestin, jota presidentti ei ollut ymmärtänyt lainkaan. Perään tuli monta pahoittelevaa viestiä: "se ei ollut tarkoitettu herra tasavallan presidentille!" 

Kanerva oli yhteisestä sopimuksesta päässyt pääministeriksi, vaikka keskustapuolue oli eduskuntavaaleissa yltänyt uskomattomaan seitsemänkymmenen prosentin äänisaaliiseen.

Ennenkuin presidentti oli ehtinyt sulkea puhelimen, se pärähti soimaan DDR-hymniä, jonka hän oli vitsikkäästi kerran asettanut soittoääneksi eikä ollut osannut tai viitsinyt sitä muuttaa. - Ulkoministeri Antti Kaikkonen soitti ja kertoi säätiön ostaneen kaksi rekka-autollista arvografiikkaa....

"Jumpe, se on tänään kiirus päivä, heti kymmeneltä tulee prokuraattori Sauli Niinistö puolisonsa Tanja Karpelan kanssa aamupäivä brunssille ja illalla pitää mennä Merikukan ja hänen puolisonsa, mikäs sen nimi nyt olikaan, kanssa katsomaan sitä uutta Batman-elokuvaa..."

---

Sitten Matti Vanhanen heräsi oikeasti ja muisti, että tänään ei tarvitse mennä roskisten välistä sinne perheyrittäjien toimistoon, tänään olisi se todistusvuoro siellä Kaikkosen oikeudenkäynnissä. Minkähän kravatin sitä laittaisi...

Painajainen Snellmaninkadulta

Minä näin unen, kovin kummallisen ja poukkoilevan - näin jälkeenpäin se hävettää minua kovasti.

Hallitusneuvottelut jatkuivat,  mietin unessa mitä mahtavat pohtia ja tehdä keskeiset osanottajat historiallisessa rakennuksessa -- ja samassa olin siellä itsekin, jossain katonrajassa tarkkailemassa.

"Vastakkainasettelun aika on ohitse!..vastakkainasettelu on ohitse!", kuului pitkin käytäviä.  --- Säädyistä Suomessa on kai luovuttu jo kauan aikaa sitten - rakennuskin oli unessa nimeltään Säädyttömyystalo.

Katainen nimesi kuusi puoluejohtajaa sixpackiksi, Stt:n toimittaja muisti sellaisen olevan kaljaa -- jostain syystä hänelle eivät mieleen tulleet treenatut vatsalihakset.

Tölkeistä ensimmäistä, Jyrkiä, otti päähän, kun ei uskaltanut mennä ulos tupakalle, kameroiden sihtailessa säälittä ulkoportailla. - Hän ummisti silmänsä, unohti pian harminsa ja hehkutteli mielessään, huuliaan pärisytellen ja kädet ristissä rinnalla: "Katainen ykkönen, Katainen ykkönen...ykkönen on Katainen...ykkönen on Katainen...pääministeri, pääministeri...anna Rakas Herra sen toteutua, niin en enää mitään sulta pyydä!"

Päivi istui eteishallin seinustalla selkänojallisella jakkaralla ja hoki silmien pyöriessä villisti päässään: "hui herramunjessussiunakkoon!, hui herramunjessussiunakkoon!..."

Paavolle oli varattu oma huoneensa, jossa hän oli vaihtanut ylleen verryttelypuvun ja pompotteli jalkapalloa polvellaan, jalassaan tonnin maksaneet lenkkitossut.

Jutta istui vessanpytyllä läppäri sylissään ja puhelin korvallaan. Toisella hän yritti rauhoittaa kotoväkeä, toisella puoluettaan samasta asiasta: "tämä ei nyt ollenkaan ole sitä miltä näyttää, tämä ei nyt ollenkaan ole sitä miltä näyttää - kysessä on vain työsuhde!" --- Unessa en muista kuulleeni pierun ääniä edes taustalta.

Anni oli vetäissyt pitkäkseen jonkun sivuhuoneen sohvalle, taskumatista lirauteltu jättipanoksen vihreä vappukilju oli jättänyt noron hänen poskellensa, kun hän silmät ummistaneena ajatteli kansakuntamme suuria kohtalon kysymyksiä. - Suuret pohdinnat keskeytyivät välillä korahdukseen, naapurihuoneen Paavon rämäyttäessä vahingossa kattokruunuun tai vanhaan maalaukseen.

Stefanilla oli päällään hawaijipaita ja bermudasortsit, sandaalijalat tikkasivat edestakaisin lattiaa, kun hän soitteli puhelimellaan ihmisille: "Juu, juu, just så, on se niin vaikeaa olla vaatimaton, kun on paras!" ja "Ööh...det finns hö ö i  Hö ö!"

---

Silläaikaa lähipubissa, jossain Espoon perukoilla, mies kysyi yllättämältään kaveriltaan: - Ethän sä vaan, Timo, iso mies vollota, jumalauta? - Tuli vaan mieleen yks tapaus lapsuudesta, kun kaverilla oli tuhkarokko eikä se päässyt luokkaretkelle! - No sitte sen ymmärtää, otetaas vielä yhdet. - No, mut tiäräks sää kuinka vaikeaa mulla on ollu, oonks mä kertonnu kun Vennamon Vepa sano mulle ilkeesti? - Antaas nyt olla, joku toinen kerta, juo kaljas ennenkuin se lämpenee!

---

Säädyttömyystalossa avustajat kirjoittivat ja täyttivät kaiken aikaa mappeja, joita kuljetettiin kottikärryillä säilytysholveihinsa.

---

Jonkun ajan päästä lehdessä luki: "Katainen ykkönen runnottiin kasaan!"

---

Silloin heräsin pää ja tyynny hiestä märkinä. Hieman kun pääni selveni, aloin hymyilemään ja häpesin typerää ja yksinkertaista untani - tiedänhän oikeasti, että hallitusneuvotteluissa päätetään meille kaikille tärkeistä asioista tulevaksi neljäksi vuodeksi. - Paitsi tietysti niistä, joista kansainväliset sitoumukset tai maailmantalous päättävät meidän puolestamme.

Sitä vain toivon, etten ikinä näkisi painajaisunta Suomen markan takaisintulosta. -Mielummin hikoisin ja tärisisin vaikka Kongon ruplasta. ---Tuli vain mieleeni, kun Suomen "joks saa devalvoida" pankki lienee siinä Säätytaloa vastapäätä.