Helsingin Unioninkatu - siunakkoon!

Ortodoksinen arkkipiispa Leo siunaa helluntaina Helsingin Unioninkadun. Liekö häntä alkanut ns.kaduttamaan. Kompastui mukulakiviin, työpaikalle Pyhän kolminaisuuden kirkkoon mennessään ja suusta pääsi kuin luonnostaan: "PERKELE!" 

 Hs.fi Oma kaupunki: katu siunataan...

(Ylimmät kuvat: mää, alin Juha Siltalan kirjasta Sisällissodan psykohistoria)

Paluu tulevaisuuteen

Vanhoja uutisfilmejä tarkkaan katsoessa saattaa huomata naruja, joilla avustajat  yläkerran huoneesta käsin saivat valtiomiehen esiintymiseen eloa ja ilmettä. 

Erityisen vaativia olivat avoimilla paikoilla tapahtuvat esiintymiset, etenkin jos suojana ei ollut esimerkiksi parvekkeen kaidetta, jonka takaa apumiehet pystyivät kansaa tervehtivää johtajaa ohjaamaan esimerkiksi koukkupäisten keppien avulla.  

Tarvittaessa yksi roteva turvamies pystyi kuitenkin kohteen takkiin piilotetun vivuston avulla suoriutumaan melko kohtuullisesti, etenkin jos oli saanut tehtäväänsä riittävän koulutuksen - esimerkiksi jossain ystävämielisessä maassa.

Naruilla liikutettavat eivät kaikesta huolimatta olleet aivan ketä tahansa, usein heitä pidettiin jämerinä ja jämpteinä miehinä, joiden nauttima arvostus oli  laajaa ja puolueiden, jopa valtakuntien rajat ylittävää. Siksi avustajien hyvä suoriutuminen oli tärkeää.

Ajat ovat onneksi täysin muuttuneet.

Aina tulevaisuuteen panostava Suomen keskusta-niminen puolue (lyh. kepu tai suokusta) etsii itselleen aivan uutta ja nuorekasta puheenjohtajaa, jonka johdolla se voisi alkaa tekemään eteenpäin katsovaa ja puhtaalta pöydältä tapahtuvaa politiikkaa: ei ainoastaan omien jäseniensä, vaan koko Suomen kansan parhaaksi!

Muisto menneiltä ajoilta, kauan kauan sitten. Huomatkaa ainoastaan kaksi tarvittua narua, jotka kuvassa sulautuivat lähestulkoon näkymättömiksi. Kohde on mahdollisesti liimattu kiinni taustan lasiseinään.

Vuonna kaheksan viis

Ai ai, isoisän aikaan oli sellainen suosikkiyhtye nimeltään Eppu Normaali. Elävästi muistan kun panivat jalalla koreasti ja kitaroillaan rytmisäveliä tekivät; siinä puntti vipajatti ja sormet napsuivat.

Mukavaa oli Hesarista lukea, että pitävät konsertin Kansallisteatterissa, aivan siinä rautatieaseman vieressä. Rollaattorikaistat on varmasti tarkastettu, menkää ihmeessä kuuntelemaan elävää historiaa! Kuulokoje sitten vähän hiljaisemmalle, kun Pantse soittaa soolon.


Jos Martti aukoo suutaan, ei kannata pelästyä, ei sillä välttämättä hengitysvaikeuksia ole, Martti on yhtyeen laulaja.


Mukavaa, että aina kulttuurin kärjessä kulkevalla Kansallisteatterilla menee hyvin!

Riistoporvarit

 Ilmoituksia vuoden 1896 Uusimaa-lehdistä (Kansalliskirjasto)

Arvosa Emäntä!

Nurkumati olen tehny kaikki mitä on käsketty kun armeliaisuutta olette välillä lantun kuoria antannu sen jokapäiväsen puurokupin oheen. Yösyjännä täytyy mun kuitenki saara nukkua ei muutensa jaksa. Anteeks Teitille kaikesta mutta olen liian nuori Teijän hyvyytelle!

Ent. renk. Heikki.

Ennen nyt

Hyvä nuori, olet varmasti huomannut että vanhempasi ovat melko tyhmiä, ymmärryskyvyissään on vikaa -- yläpohjan onteloissaan vaikea homekasvusto.

Sinun täytyy kuitenkin tajuta, että asioille on syynsä, vanhemmistasi ei millään voinut tulla tuota parempia.

On tietysti vaikea ymmärtää, mutta heidän nuoruudessaan tietokoneita oli vain muutama koko maassa, ne olivat kivitalon kokoisia eikä niillä pystynyt tekemään kuin yksinkertaisia ja tylsiä laskutehtäviä. -- Kotona saattoi olla ns. kirjoituskone, eräänlainen alkeellinen printteri, joka teki kirjaimen kuvia metallitikuilla paperiin, kun näppäimistöä paineli. 

Minkäänlaista muistia tai älyä koneessa ei ollut, ymmärrät että tekstitkin olivat siten lähinnä vähäjärkisiä tai säälittäviä. Kuvien tai irc-gallerian katselu oli mahdotonta, suoraan sanottuna koko graafinen puoli onnettomalla tasolla.

Tällaista kirjoituskoneella tehtyä tekstiä sai tulostettua yhden kappaleen  paperille. Siksi kouluissa opettajat käyttivät laitetta, jota sanottiin monistuskoneeksi, kun halusivat että jokainen oppilas saa tuotoksen omalla paperilapullaan. 

Monistuskoneen toiminnan avulla kirjaimet siirtyivät yhdestä paperista tarvittavaan määrään muita. - Monet opettajat pitivät monistamisesta erityisen paljon, koska laitteessa käytettin spriitä, joka on erittäin vahvaa alkoholia. Kävivät toisinaan kesken tunninkin monistushuoneessa. Silloin tällöin koulun käytävillä kaikui jonkun pettyneen opettajan kauhea kiljunta: kuka saatana on juonut monistuskoneen tyhjäksi?!



Voin vannoa etten valehtele, kun kerron sinulle kameroista. Tämä on aivan totta, vaikka ymmärrän hyvin, että luulet minun viilaavan linssiin. 

Kameroihin ostettiin R-kioskeista, erittäin kalliilla hinnalla, purkissa säilytettäväää nauhaa, joka laitettiin kameran sisään. Kuvia saattoi yhdelle tällaiselle nauhalle ottaa vain ehkä 24. - Eikä siinä kaikki! Nauhan joutui viemään valokuvausliikkeeseen, joka teki siitä varsinaiset kuvat paperille...veloittaen tästä hinnan, joka joskus pakotti ihmiset ottamaaan erillisen pankkilainan.


Näissä on sinulle sulattamista, totta silti jokainen sana. Jätän sen vuoksi johonkin toiseen kertaan selitykset vähän myöhemmästä vaiheesta; esimerkiksi ennen käytetyistä Nokia-merkkisistä kännyköistä, tai ajasta jolloin You tube-palvelua ei ollut.


Mopoautoja vanhempiesi nuoruudessa ei ollut lainkaan, eikö sekin jo selitä melkein kaiken?

Historiatärpit yläaste- ja lukioikäisille (1970-luku Suomessa)

Nuori opiskelija!  
Tämän kirjoituksen tarkoituksena on sinun pääsemisesi läpi Suomen historian 1970-lukua sivuavista kokeiden osioista mahdollisimman vähällä vaivalla, koulukirjoja avaamatta. Teksti suositellaan mielellään opeteltavaksi lähes ulkoa. Sen voi myös tallettaa lunttilapuksi kännykkään. Teksti on virallisen opetuskomitean tarkistama ja hyväksymä.
------

!970-lukulaisen suomalaisen nuoren vapaa-ajan viettoa

Aikaa vuosien 1970-80 välillä kutsutaan esihistoriaksi, joskus myös kampakeraamiseksi ajaksi,vaikkakaan kampoja ei juuri voinut käyttää muodissa olleiden pitkien, koskaan pesemättömien hiuksien vuoksi. 

Myös isälläsi ja isoisälläsi oli sellaiset, siksi valokuva-albumistanne ei löydy vanhoja heitä esittäviä valokuvia.

Suomea hallitsi keskustapuoluelaisen keskuskomitean johdossa ollut pääsihteeri ja presidentti Urho Kekkonen, jonka valta - toisin kuin nykyisellä presidentillä - oli lähinnä edustuksellista. Tärkeisiin kokouksiin ja maailmanpolitiikan keskiöön hänet tuotiin paareilla näytteille.

Muissa poliittisissa tehtävissä käytettiin ystävällismielisiin maihin suuntautuneita KGB:n ja Stasin agentteja.

Lapsia, jotka ilmoittivat tulevansa isoina presidentiksi, rankaistiin ankaralla selkäsaunalla - meillähän oli jo presidentti Kekkonen, jota kutsuttiin myös nimellä Suuri Isä.

Nykyisiä puhelimia, internetiä ja irc-galleriaa ei ollut vielä olemassa. Ne keksi Petteri Järvinen 1980-90-luvuilla. Esimerkiksi Nokian ensimmäiset mallit hän muotoili vanhoista kumisaappaistaan.

Tekstiviestit sitävastoin keksittiin jo ennen varsinaisen ajanlaskun alkua, niitä kutsuttiin "sähkösanomiksi" ja ne toimitettiin perille polkupyörälähettien avulla. Kylien ja kaupunkien keskustat olivat mustanaan täynnä, näitä polkupyöräileviä lähettejä etenkin perjantai-iltaisin, kun nuoriso viestitteli aktiivisimmillaan.

Uutistapahtumat, urheilulajien tulokset ja lottovoitot tarkastettiin vasta vuoden lopulla ilmestyneestä Mitä- Missä- Milloin-kirjasta. Erityisesti Teemu Selänteen silloiset maalisuoritukset olivat kirjan luetuinta ainesta.

Ihmisten pääasialliset ravinnonlähteet olivat lanttu, kaali, ruisleipä, suolaliha, koskenkorva ja piimä. Keskustapuoluelaiset söivät salaa läskiä ja joivat myös kurnaalia.

Suosituinta nuorisomusiikkia olivat esimerkiksi Veikko Ahvenaisen kurtunsoitanta ja Erkki Junkkarisen vihellyskonsertit.

------
Huom! Jos sinulla on suuria vaikeuksia omaksua tätä tekstiä, voit kokeissa käyttää myös lauseita "ihan paskaa aikaa" ja "silloin ei ollut mitään", joita voidaan pitää ainakin hyväksyttävinä suorituksina. Tsemiä!
------

Suuri Isä, josta sanottiin, ettei hänen sormensa koskaan mene suuhun tai takapuoleen.