Takapihalla

Tota,  sitten kun mä meen sinne, niin saanko mä avaimen, vai onko siellä joku sihteeri avaamassa?

Juu tottakai saat avaimen, mut mä kyl luulen, ettei sitä välttämättä tarvita. Siirrät vaan niitä roskapusseja vähän sivummalle ja jos siin on viel joku pönkkä, niin sit se. 

---

Nyt mä tota muistan, etten mä tiennyt mitään erostani ennenkuin ilmoitin siitä julkisesti. Kun ne lehtimiehet aina kyselee kaikenlaista, niin mä ajattelin, ett kerrankin sanon jotain muuta kuin: minulla ei ole  muistikuvaa! - Vahingossa sitten lipsahti...

(kuva tiistain Iltalehdestä/ Matti Matikainen)

Selvä tapaus

Itä-Uudenmaan poliisi epäilee syylllistä.

 - No ei, ei se ollu yhtään Niinistön näköinen, pikemminkin niinku Lipponen! Niin justiinsa,  tai ainaki niinku joku EU:n puheenjohtaja, tai mitä niitä on. Mersulla se kuiteski ajeli...tai semmosella isolla autolla.
- Hmphh, ai vielä mersulla...tapaus vaikuttaa selvitetyltä, José Manuelillahan on siinä kuvassa se outo sädekehä, niinku se yrittäis esittää jotain.  Pojat, ettikääs mulle sen tiedot!

(kuva: hs.fi: Poliisi etsii...)

Kerjäläisooppera

Anne, Holmlundin Anne, sisäministeri, kansanedustaja, merkonomi, sanoi televisiossa, että kerjäämisestä pitää päästä eroon. Hyvä Anne, tuo on ensimmäinen askel; tunnustaa ongelma rehellisesti ja tehdä vakaa päätös.

Mahdoton tietää, Anne, mitä kaikkea on tapahtunut, onko niin että kerjääminen on mielessäsi noussut jo elämää suuremmaksi painajaiseksi; Ei, ei, ei, näin ei voi enää tehdä, vaalit taas tulossa, mutta niitähän on aina. Tärkeää on nyt päästä eroon tästä kammottavasta tavasta ja addiktiosta!

Tiedossa on, että jotkut kerjäläisistä ovat toiminnallaan jo riskistyneet niin, että täytyy  puhua riskienhallinnasta. Kansalaisten enemmistö toivoo ongelmassa kovien otteiden käyttöön ottamista.

(kuva:iltalehti.fi)

Tunnelmointia

En sano, enkä väitä, mutta tässä  Sam Cooke kertoo  kahlevangeista. Jaa että tuollaista ääntä pitävät...

Laanisen klaani

Rainer Friman sai kenkää keskustapuoluelaisen Suomenmaa-lehden kolumnistin hommista. Hyvä Rainer, onnittelut,  mitä sinä ylipäätään teit niiden mollojen umpiluiden lehdessä!?

Keskusta on nyt uudistunut, ja se tarkoittaa entistä vanhoillisempaa ojan pohjien nostalgiaa, sekä puolueen keskuskomitean puoluesihteeri Timo Laanisen sanoilla ja kielellä hyväilyä. 

Ja Johanna Korhosen saatanallisia säkeitä, vanhoillisia kuin vanha saapas. Mikko Alalatalon lauluja, jotka jo syntyessään saivat nielun oksennusreaktion pelaamaan lääkäreitä tyydyttävästi. "Mä maalaispoika oon, ja pistän teutoranttia kainaloon" ja "Mä oon suhteettoman kaunis mies, en mikään laihanruipelo paskapää!"


Korhosen ja Alatalon eksistenssillä on silti tarkoituksensa. Korhosen en muista, mutta Alatalolla se on eduskunnan täysistunnossa oleminen aina televisiointipäivinä.

Santeri Alkion sanottiin kannattaneen punaisten vankien orjiksi myymistä.

Perinteiden mukaan.

Mustat autot kurat lennättää

Kaarina Hazard kirjoitti Iltalehden blogiinsa hienon kirjoituksen "Porttari". Kolumni ilmestyi tämän päivän Iltalehdessä, nettiin tulee ilmeisesti päivien viiveellä.

Hazard kirjoitti: keskustapuolue on mielikuvissamme hämäräliikemiesten kanssa veljeilevä, puolirikollinen, vaalirahaa kähmivä poppoo, joka housuun paskottuaan tunkee kalsarinsa ensi tilaisuuden tullessa lähimpään kaappiin ja sitten hokee, ettei täällä mikään haise.

Hazardin mielikuvan suhteen olen kuitenkin ehdottomasti eri mieltä.

Kepulainen argumentoi: ite haiset, ite oot - eikä se niitä kalsareita mihinkään kaappiin tunge, vaan suihkuttaa deodoranttia.


Puhdas pöytä, valkoinen perintöliina, pöydän keskellä kolmekymmentä senttiä pitkä ihmisen uloste. Ympärillä lumoutuneen ääneti sitä toljottava suuaukisten joukko. Hiljaisuuden katkaisee römäkkä ääni: Eiks muuton oo hiano pellavaliina!

Siellä, missä pääministereitä tehdään, siellä missä sydänystävä, Arto Merisalo, on unohdettu. 

Pietarikin kielsi Jeesuksen kolmesti.

(kuvituskuva ei millään tavalla liity kirjoitukseen)


Lisäys 10.9. Kaarina Hazardin kolumni Iltalehdessä: Porttari

Syyslehdet

Iso-Britannian entinen pääministeri huvitti itseään kehumalla kirjakkeessaan Ahtisaaren vaatimattomuutta. Jotain rotia Tony, minä kun taannoin hekottelin televisiosta tulleelle englantilaiselle satiirille, jossa pistivät sinut linnaan. Eikä se ollut kuninkaanlinna. 

Suomen entistä pääministeriä, sitä jonka nimeä en muista, Blair kehui rivien välissä kotikokkaamisen mestariksi. Olemme otetut, sanoi kuningatar hääyönään.


Tuota Suomen entistä pääministeriä täytyy  kehua uhrautuvasta työstä uudelle työnantajalleen. Perheyrittäjä parhaasta päästä, yrittää perustaa perheen - edes pikaisen - lähes jokaisen vastaantulevan naisen kanssa. Kuuluu joku nainen jopa kehuneen: "hänen rakkautensa on sähköistä!"

Iltalehdet ilakoivat jonkun kansanedustajan ajavan torstaisin taksilla Helsingin Kallioon käyttääkseen prostituutin palveluksia: "Sano, et mä oon hyvä, mut anna silti piiskaa!" - Loppu kansanedustajien taksimatkoihin vuosittain lahjoittamistamme sadoistatuhansista euroista kuluukin tiettävästi turhemmin.

Entisen presidentin lopullisesta kuolemasta tuli kuluneeksi 24 vuotta. Lehdet ovat asian huomioineet ja ensi vuonna juhlitaan kaiketi kahta kauheammin. Valtion kirkko voisi viimeistään ensi vuonna vuosipäivää kunnioittaa, järjestämällä Hietaniemeen tilaisuuksia, joissa sankari kaivettaisiin esiin ja haudattaisiin uudelleen. Yleisön tempautuessa mukaan, arkkua voitaisiin nostaa ja laskea uudelleen, kunnes suosionosoitukset hiljalleen vaimenisivat.

Ensin täytyisi tietysti tehdä jotain sille valtavalle paadelle, joka haudalle tuotiin vielä edesmenon aikaan  vallinneen ylösnousemuksen pelon vuoksi.

Piispa voisi tilaisuudessa puhua: Niin on Kekkonen Suomea rakastanut, että antoi sille peräti kaksi poikaa, joista toinen antoi puolestaan Puolassa kaikkensa.