Näytetään tekstit, joissa on tunniste tv-sarja. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tv-sarja. Näytä kaikki tekstit
lauantai 24. kesäkuuta 2017
Kuraa, Kuraa, Kuraa...
Valitus: muusikot tekevät vanhoina ollessaan hittikappaleistaan uusia löysästi sovitettuja, hitaita versioita. Ei niitä kuuntele vanha Erkkikään ja silti se kuoli.
Televisiostakin vähän purnaan. Ohjelman nimeltään "Vain kuolemaa" voisivat perustaa sellaisille muusikoille, jotka ovat jo aivan out ja entisiä, hiipumisen rajoilla, siksi pelkäävät tulotasonsa kokevan kamalia.
Mielenkiintoisia ohjelmaformaatteja minulla olisi tarjota. Sellainen sarja, jossa joku pöljä matkustaa ympäri Suomea tai maailmaa ja sen sijaan, että tekisi sen pennittömänä, hänellä on aivan kamalasti rahaa. Maailman kiertää yksityissuihkarilla viikossa ja kehuu, kuinka oli jännä ja opettava kokemus.
Selviytyjäohjelmia on aivan liian vähän. Ne eivät myöskään näytä tarpeeksi, mukavaa välipalaa olisi, kun näytettäisiin, miten makaavat tauolla sohvassa, palvelijat tuovat hyvää ruokaa ja vielä paukunkin ennen seuraavaa vaativaa selviytymistä. Alastonselviytyjistä en kaipaa ohjelmaa, jossa epätoivoisina raaputtaisivat kutiavia jalkovälejään.
Kokkiohjelmista minulla ei ole sanottavaa. Gonogokkigastronomiaa on ihan riittävästi. Kunpa ei tulisi sotaa, eikä tappaisi kaikkia tv-kokkeja.
Sellainen panttilainaamo-ohjelma, jossa liikkeenharjoittaja kusettaisi asiakkaitaan aivan kamalasti, veisi niiltä suorastaan viimeiset, olisi taatusti suosittu. Van Goghista maksaisi kymmenen dollaria ja Picassosta puolet siitä, kun kuva on niin epäselvä, eikä aihe ole juuri tällä hetkellä suosittu. Jotain epämääräistä tarjoavan heittäisi kovakouraisesti ulos ja vielä ampuisi pelottelulaukauksia perään.
Huutokauppatsaari voisi suosiolla viedä ne surkeat purkkinsa kaatopaikalle.
Suloisten eläinohjelmien rinnalle voisi tuoda formaatteja, joissa elukka puraisisi omistajaltaan jalan irti ja tuhoaisi maallisen omaisuuden.
Kykyohjelmiin voisi palkata maailman supertähtiä ja sitten vuodattaa kyyneleitä, kuinka emme yhtään arvanneet sinun voivan osata mitään.
Viihdeohjelmien käsikirjoittaminen on ajanhukkaa. Kokonaan tai lähes kokonaan käsikirjoittamattomat sketsipäljäykset tai hauskaa huumoripuhetta sisältävät paneelit, joissa samat jokapaikan mäntit, eli julkusenmulkut, hölöttävät , ovat ehdottomasti kaiken ohjelmiston suola.
sunnuntai 25. syyskuuta 2016
Lupiini
Arsene Lupin oli pikkunassikkana ollessani lempisarjani. Se taisi tulla maanantaisin, odotin sitä kuin kuuta nousevaa. Pääosaa esitti Georges Descrières, laulaja on Jacques Dutronc.
Ensin jaksojen alkukuvat.
sunnuntai 21. kesäkuuta 2015
Onko se Mao, Lenin vai Timo?
Islantilaisen koomikon, Jon Gnarrin tv-sarja Yövuorossa on mykistävä kokemus yhdessä jatkojensa, Päivävuorossa ja Vankilavuorossa, kanssa.
Oikeasti ihan kelvot hiukset omaavan Gnarrin kaljuksi leikattu pää ja parta saavat hänet muistuttamaan Leniniä. Päivävuorossa-sarjassa hän käyttää lopulta maolaista (tai leniniläistä) univormua. Hulvaton on puheensa,kun kertoo perhejuhlien yleisölle Neuvostoliiton tiukasta lastenkasvatuksesta ja kovasta kurista, jota Islanti tarvitsee.
Hulluja nuo islantilaiset. Nauroin toisinaan tukahtumaisillani, mutta näiden sarjojen komiikka on myös ahdistavaa ja mustaa.
Jossain kommentoinneissa näin jonkun väittävän, että hänellä on kokemusta tuollaisista pomoista. - Lievää törkeämpää liioittelua, tuollaista mulkkua ei olekaan!
Islannissa koomikko Gnarr eteni tämän sarjan ansiosta Reykjavikin pormestariksi.
Yle Areena: Yövuorossa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

