Mietoa sinappia

- Minä olen aika huolissani tosta meidän Tomi-Petteristä...

- Ei kai se vaan...??

- Kyllä vaan. Se pyysi, että mä ostaisin sille sukset ja telkkarista se kattelee kaikenmaailman hiihtocuppeja ja mitälienee!

- Voi kauheeta! - Tuossa täytyy ottaa kovat konstit käyttöön. Ostat sille perjantaina pari kassia kaljaa ja sanot, että menes vähän ostarille kavereita kattoon ja tuulettumaan!


 

Iltaehtoo 1970-luvun lauvantaina

1970-luvulla kasvaneena nykynuorison turmelusta ei enää saata ymmärtää.

Elävästi nousee mieleeni, kun 16-vuotiaana itse vietin iltaehtoota olohuoneessa perheen parissa. Puhdetöinä tein pesäpalloja, sisareni valmisti äitini kanssa isoa röijyä, jonka teemana oli "kansakuntamme suurmiehet suomalaisessa kesämaisemassa". Pesäpallojen valmistus siihen aikaan ei ollut mitään leikintekoa, tarkkana sai olla, ettei sirkkeli syönyt sormia ja käsin pyöritettävän rälläkän kanssakin oli joskus vaikeuksia.

Emme köyhyydestämme huolimatta olleet lannistuneita, kyyneleet vieläkin valuvat poskilleni, kun muistan kuinka isämme joskus luki ääneen kirjaa "Isänmaalle hurmeet" tai Toppeliuksen satuja.


Yleensä olimme kuitenkin melko vaiti, että kuulimme naapurista kantautuneen radion soiton, sieltä tuli usein mieleistä ohjelmaa, klassista musiikkia ja balettia ruotsiksi tai viittomakielellä.


Tuona muistiini jääneenä iltana välillemme kuitenkin virisi lämminhenkinen keskustelu, itse sen aloitin.


Minä: Naapurin Villekin kuuluu sellaisen moottoripolkupyörän, mopedin, saaneen!


Äitini: Hui herramunsiunakkoon, voi aikain ja tapain turmelusta!


Minä: Minustakin sellainen on eri hoopoa, sitä benziiniäkin siihen kuuluu tarvittavan ostaa, eipä siinä jää paljoa kolehtiin laitettavaksi, saattaapa Ville vielä nekin vähät pistää semmoisen - miksi ne sitä kutsuvat - rapakaljan ostamiseen!


Sisareni: Nii-i, kuuleman mukaan sellainen moottoripolkupyöräily saattaa johtaa rapakaljaan ja muuhun irstaaseen käyttäytymiseen. - Ville jo sanoi koulussakin opettajalle: "En mä vaan voi sitä tietää!", sai siitä jälki-istuntoa, karsseria ja käytöksenalennuksen!

Minä: Huiherramunsinuakkoon, voi Villen turmelusta!


Näin rattoisasti iltaamme vietimme, sitten alkoi kovin haukotuttamaan, olihan kello jo kahdeksan, seuraavana päivänä olisi sunnuntai ja aikainen aamuherätys.
---


 




(Iltasanomat: poliisin mitta täyttyi, näin nuoriso sekoili)

yläkuva: Project Gutenberg, Topelius/ Lukemisia lapsille 8:  "Arvaa hei, onks tää hattu täynnä paskaa?"