Itsenääsnääspäivä

Televisiota en eilen(kään) avannut lainkaan.

Tampereen häikäisevää glamouria olivat nettilehdet täynnä. Suorastaan hämmästyin siitä, kuinka kansainvälistä luokkaa monet itsenäisyyspäiväjuhliemme vieraista olivat. Tähtiaineksesta erottautuivat erityisesti Cruella De Vilin häpeämään saattanut Eija-Riitta Korhola ja ihastuttavan pornotähtimäiseen luomukseen pukeutunut Satu Taiveaho. - Hienoa, tästä on hyvä jatkaa.

Vielä on erikseen mainittava yksi tilaisuudesta näkemistäni loistokkaista kuvista. Aina edustavan tyylikäs pariskunta, Ilkka Kanerva ja Elina Kiikko, olivat kuin suoraan filmitaivaan parhaasta historiasta: ilmetyt Majakka ja Perävaunu. 

Isäntäpari Jenni Haukio ja mikäs sen nimi oli...Sauli Niinistö, olivat suorastaan sädehtiviä.



Timo Harakan mielestä linnanjuhlien järjestämisen tulisi jatkossa kiertää Suomen eri paikkakunnilla. Epäilemättä Suomi on täynnä juhlataloja, kiakkohalleja, ja Prismoja, joihin tilaisuus hyvin sopisi. Eikö silti edes kertaalleen voisi harkita nizzalaista hotelli Negrescoa, jossa Björn Wahlroos järjesti 60-vuotispäivänsä?
 Tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden vuoksi juhlista tulisi kuitenkin järjestää kilpailutus. Ruotsinlaivat saattaisivat olla siinä vahvoilla, kokonaisedullisuus ja monet järkiseikat tukisivat niitä vahvasti. Vierailla olisi mahdollisuus verovapaisiin ostoksiin. Danny voisi juhlittuaan vaihtaa työverkkarit päälleen ja nousta lavalle esiintymään. Vaihtaisivat Loirin kanssa, toinen kun lähtee niin toinen tilalle.

Heidenstrauchin kauppiastalon eli Presidentinlinnan korjaustyöt maksavat noin 22 miljoonaa euroa. Ison rakennuksen käyttöastetta tulisi remontin jälkeen nostaa, on syytä epäillä, että se on ollut ja on hyvin alhainen, päämiehet kun eivät siellä ole aikoihin suostuneet edes asumaan.  Eläkeläisten bingoa, iltapäivätansseja ja mikseipä alakerran voisi vuokrata Guggenheimille, tässä tulisi nyt olla aidosti innovatiivinen ja ennakkoluuloton. Vetovoima olisi iso: kaikkia tilaisuuksia voisi mainostaa linnanjuhlina. Luonnollisesti noihin tilaisuuksiin olisi kalliit pääsyliput. Jennin ei edes tarvitsisi olla jokaisessa tilaisuudessa kättelemässä, välillä voisi vuorossa jo vaihtelun vuoksi olla vain miehensä.

---


"Vallankumous, vallankumous!", huusi humalainen, kun lökäpöksyihinsä kaatui. "Nitroa, nitroa, se on alkanut!", kirkui kokoomuslainen uutisia katsottuaan.

Linnassa kreivien

Ovatko kirjailija Pieru ja taiteilija Kakka olleet riittävän höveleitä valtiovallan suuntaan, ja päässeet sinne missä suuruuksia tehdään? - Seuraa itsenäisyyspäivänä kaikkia mahdollisia lähetyksiä.- Minulla ei onnekseni ole televisiota.

Hyvää päivää!

Legendaariselta toimittaja Veikko Ennalalta ilmestyi jo vuonna 1960 novellikokoelma, jonka niminovellissa hän oivallisesti kuvaa linnan kutsujen tunnelmaa. 

Tai mistä sen oikeasti tietää, kun ei ole kyseisissä juhlissa käynyt, mutta ainakin kuvaus tuntuu hyvin todenmukaiselta, vanhentuneisuudesta on vaikea sanoa mitään.


Televisiosta olen tietenkin joskus katsonut, ovat vieraat usein aika totisennäköistä porukkaa. Toisaalta tietty jännitys ja epävarmuuskin ovat ymmärrettäviä, kun linnan isoista ovista sisään käy.


Suuri osa linnan kutsun saaneista on jollain merkittävällä tavalla ansioituneita, mutta osa on myös niitä, joille tehtävien luonne takaa varman kutsun. Varmaankin on lisäksi lukemattomia ihmisiä, joiden ilmeisen kiistattomatkaan ansiot eivät ole tulleet huomioon otetuiksi, mutta ehkäpä oikeudenmukaisuus jonakin päivänä yltää heihinkin, ja saavat ansaitun huomiointinsa. 

Suhtautuminen kutsuun voi olla luonnekysymyskin; jotkut ravaavat hermostuneina alvariinsa postiluukulla; tulikohan se, tulikohan se?? Epäilemättä on myös niitä, jotka ovat suorastaan helpottuneita kutsun saapumatta jäämisestä, kun mielummin puuhavat ahkerasti omia askareitaan.


Hyvää päivää kuitenkin kaikille!