lauantai 30. tammikuuta 2010

Jos jos olisi totta









Suurten pottien arvonnan lähestyessä kuuluu pohtia, mitä tekisi jos...

Yleisen elostelun sijasta kysymykseen kuuluu vastata, että hyväntekeväisyyteen pistäisin paljon. No niin minäkin!

Marja Tiuralle ostaisin Finnairin 100 000 euron lahjakortin. Ehdoksi korttiin laittaisin kuitenkin, että kelpaa vain menomatkoihin. Älykkäänä ihmisenä hän osaisi silti suoriutua mahdollisista ongelmatilanteista neuvokkaasti.

Juha Miedolle kustantaisin haamukirjoittajan, jotta hänen blogiinsa saataisiin edes jotain sisältöä edellisvaalien kampanjoinnin lisäksi. Tekisi sinne sitten vaikka urheiluaiheisia runoja, tai mitä nyt pystyy aineksista kehittämään.

Persojen seuraavien eduskuntavaalien kampanjointiin ostaisin kolme rekkautollista Olvin keskiolutta ja tärpättiä tarpeen mukaan.

Jyrki Kataiselle sopiva voisi olla Taloustiedon aapinen, osat 1 ja 2 - tai oikeastaan ne voisi lahjoittaa suoraan puolueen kirjastoon -  kun taas Jutta Urpilaiselle lähettäisin aivan  tavallisen aapisen.

Alapääministerille ja Kaikkoselle  laittaisin kaksi euroa ja käytetyn purkan ABC:n pelisyvennyksen pokerikoneeseen.

Eduskunnan urheilukerhon päiväkerhotoimintaan lahjoittaisin mitälie parisataatuhatta. Ei se siellä taida niin tarkkaa olla.

Seniorikansalainen Lipposelle voisi laittaa pullon hihnapierun hajuista propaania ja "pahoittelut kaikesta"-kortin.

Monia muitakin poliitikkoja muistaisin, nämä nyt tuli vain nopeasti mieleen. Ja kavereita tietysti! Lähettäisin kiusallisen usein postikortteja, joissa lukisi: "30 astetta varjossa, hyvin menee! Miten siellä kotosuomessa, onko kylmä?"
_____

Illalla arvonnan jälkeen tuumaan vain, että mitä se minua hyödyttäisi, vaikka he voittaisivat omaksensa koko maailman, mutta minä saisin  sielulleni vahingon...


(kuva: iltalehti.fi)

keskiviikko 27. tammikuuta 2010

Tolppamies

Teräsmiehenä tunnetuksi tullut yhdysvaltalainen Clark Kent vaihtaa supersankarin asun ylleen puhelinkopissa. Hänen suomalaisella vastineellaan, Tolppamiehellä, on epäilemättä huomattavasti vaikeampaa, meillä kun ei enää puhelinkoppeja juuri ole.


Tolppamies on tullut julkisuuteen esiintymällä ohiajaville junille tolpan päällä seisoen, pelkkään hankkija-lippalakkiin pukeutuneena. Hänen missiostaan ei vielä ole tullut tarkempaa tietoa, mutta asusta päätellen on mahdollista, että performancet liittyvät poliittisen puolueen markkinointiin.

Puolueen konsultit näyttäisivät tässä osuneen kultasuoneen, kun viimeaikaisista mm. Tekstariäijä, Nettiliukastelija, Säätiömies ja Rautakankee osoittautuivat selvästi epäonnistuneiksi kokeiluiksi. 

Tolppamiehen ns. pinnalle ponnahtaminen kesti peräti kymmenen vuotta, mutta lopussa kiitos seisoo, niinkuin sanotaan. Selvää puheenjohtaja-ainesta tämäkin.





(Kuva: Lusto.fi)

maanantai 25. tammikuuta 2010

Esimerkiksi esimerkki













(kuva:uusisuomi.fi)

Harvoin näkee niin hyvää dokumenttielokuvaa, kuin muutamia vuosia sitten valmistunut Sacha Baron Cohenin, Kazakstanista kertova "Borat". 

Dokumentti pystyi kertomaan yllättävän syvällisesti paitsi Kazakstanin valtiollisen elämän perusteista, myös tavallisen kazakstanilaisen arkipäivän elämästä iloineen, suruineen ja rakkauksineen. 

Parhaiten teos onnistui ehkä kuvatessaan, hienolla tavalla arkipäivän sankaruuteen yltävän, Borat Sagdiyvjevin elämää, mutta myös hänen ystävänsä Azamat Bagatovin joskus lähes eeppisellä tasolla liikkuva persoonallisuus valottui kiitettävästi.


Riemulla ja innostuksen tuntein olemme tänään saaneet lukea Kazakstanin presidentti Nursultan Nazarbajevin ilmoituksesta, jonka mukaan maa aikoo tulevaisuudessa ottaa mallia pienestä, mutta kehityksen kärjessä kulkevasta Suomestamme. 


Nursultanin lausunnon vaikutuksia ei tässä vaiheessa pysty täysin kuvittelemaan, mutta  mahdollisena voidaan pitää sitäkin, että Sacha Baron Cohen tekee Boratia vastaavan dokumentin myös kotimaastamme. 

Suorastaan hienona voisi pitää, jos siinä Azamat Bagatovin suomalaisena vastineena olisi vaikkapa aina karismaattinen Antti "kankee" Kaikkonen; se jos mikä, olisi harppaus Suomi-kuvan kirkastamisessa maailmalla, ja toimisi huomattavasti paremmin, kuin mikään asetettu komitea. 

Ihan tässä herkistyy: Soittakaa maammelaulu!




perjantai 22. tammikuuta 2010

Muistojen albumista

 


Jos sen teit, niin miksi sen teit, huoltomies? Miksi kähvelsit Merikukka Kansanedustajan ja Suomen pääministerin kuvan?


Lehtitietojen mukaan yritit myydä kuvaa - tai kuvia, niinkuin jossain väitettiin -  jollekin lehdelle. 

Minkälainen yksityisasunnossa otettu kuva Merikukka Kansanedustajasta pääministerin seurassa olisi niin kiinnostava, että ajattelit sillä olevan jopa rahallista arvoa? -  Häpeäisit huoltomies!


Miksi pääministeri Vanhanen, miksi Te säilytitte kuvaa meidän kansalaisten kustantamassa sähköpostissa, ettekä esimerkiksi kotikoneellanne? 
  
Ajattelitteko Te, että katselette sitä, kun haluatte muistaa, minkälainen on tavallinen kansalainen?  Muistutan, että Merikukka ei ole tavallinen kansalainen, hänhän on Merikukka Kansanedustaja.


Vai oliko kuva vain muisto siitä, kun Te junailitte Kehittyvien maakuntien Suomelta avustuksen, joka osaltaan takasi hänen säilymisensä Merikukka Kansanedustajana? 

Meitä kansalaisiahan se muistuttaisi vessapaperirullasta.

keskiviikko 20. tammikuuta 2010

Mustaa makkaraa


(Yle.fi)















On helppoa ymmärtää miksi Turun Sanomat jätti julkaisematta "palkkatyöllä pitää tulla toimeen"-ilmoituksen: eihän niille turkulaisille pidä kaikkea kertoa.


Tamperelaisen Aamulehden motiivit ovat astetta vaikeaselkoisempia. Lehden toimitusjohtaja näki ilmoituksessa kiistanalaisuuksia, jotka liittyvät DNA-nimiseen yhtiöön. 

Mustan makkaran ravintopitoisuus on yleisesti tiedostettua, eikä sen hintakaan voi päätä huimata. Kun leipien hinnat pyörivät kaiketi jossain parin kolmen euron seutuvilla, ei yhden leivän hankkiminen edellytä kuin korkeintaan parinkymmenen tyhjän pullon keräämistä ja niiden kauppaan palauttamista.


Älkää olko niin laiskoja!



tiistai 19. tammikuuta 2010

Törkyjournalismia


(kuva: verkkoapila.fi)











Etelän Media teki sen taas. Eivät ainoastaan vihjaile, vaan hyvin suoraan väittävät, että Suomen keskusta voisi valita Paavo Väyrysen puheenjohtajakseen ja siten Suomen pääministeriksi!

Haikailisiko isänmaallinen, Isänmaallinen Suomen keskusta todella miestä, joka Neuvostoliiton Verisen Viktorin (Vladimirov) välityksellä yritti vaikuttaa Suomen  presidentinvaalien tulokseen?

Tekisikö tämän puolue, josta ovat Alkiolaisen hengen nostattamina nousseet mm. Olavi J. "yhdeksän työsuhdeautoa" Mattila, Arto Merisalo, Tapani Ylisaunamäki  ja monet muut isänmaamme vaiheisiin vaikuttaneet henkilöt? 

Tekisikö tämän Urho Kaleva Kekkosen puolue?

Voiko Etelän median saada kuriin? Mitä asiaan vastaisi esimerkiksi Uuden Suomen Niklas "isi ajoi Zilillä" Herlin? 


Voi aikoja, voi tapoja!


sunnuntai 17. tammikuuta 2010

Kirjailijan kuolema

Wikipedia kertoo kirjailija Timo K. Mukan viimeisistä vaiheista:

"Mukka vaipui yhä syvemmälle ahdistukseen eikä pystynyt selviytymään veloistaan. Viimeinen tikki Mukan mielentilaan oli Hymy-lehdessä julkaistu Mukkaa arvosteleva kirjoitus, joka oli otsikoitu seuraavanlaisesti: ”Riiput jo ristillä, Timo K. Mukka”. Mukka järkyttyi tästä niin pahasti, ettei nukkunut viikkoon. Hän joutui sairaalaan. Mikään lääkitys ei auttanut enää hänen tuskaiseen mielentilaansa.
Mukan tila heikkeni heikkenemistään,sydän pysähteli ja hän joutui hengityskoneeseen. Hän kulutti loppukuukautensa vuoroin teho-osastolla, vuoroin vuodepotilaana.
Kuolemaa edeltäneenä päivänä hän kävi vielä kaupungilla, mutta menetti tajuntansa ja joutui takaisin sairaalaan. Hän kuoli Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä 27. maaliskuuta 1973 vain 28-vuotiaana."

    (Kuvat Hymy, tammikuu 1973)



















(klikkaa kuvat suuriksi)