lauantai 12. maaliskuuta 2016

Palkitut


Emma-palkinnot, leikkisästi sanottuna Körnä-pokaalit, on taas jaettu. Siitä mieleeni tuli, että Päivän Pannukin voi jakaa omia palkintojaan.

---

 Vuoden munattomien arvostetulla palkinnolla yksimielinen Päivän Pannu-raati palkitsee Salossa rahankuljetusryöstöä yrittäneet lallukat. Paljon suunnittelivat, monesti ampuivat, eivätkä mitään saaneet. Paitsi ansaitun linnakeikan, - tumpelot, pikkumussukat, äitin pienet rosvot, jäivät nopeasti kiinni.

---

Vuoden totuuden puhujan palkinnolla arvostettu Päivän Pannu-raati on palkinnut traktorimarssiin osallistuneen Mikon, 33v. Kaikkea en viitsinyt lukea tahi kuunnella, mutta ytimeen osui tämä: "Maan hallitus on epäonnistunut eikä se saa mitään aikaan, hän painottaa."

---

Päivän Pannu-raadin myöntämät palkinnot eivät sisällä rahaa, pokaaleita tai lusikoita, eivätkä avita myynninedistämisessä. Ne antavat vain kunniaa ja kehuja.

Zimmermanin Robert kertoo lisää.

4 kommenttia:

  1. Eikös tuo musa ole suomennettu: Tuulelta vaan, mä vastauksen saan tuulelta vastauksen saan tai jotain sinne päin.

    Rikolliset meillä on aina keskuudessamme emmekä niistä tiedäkään ja myös suoraan paukuttelijat. En ainakaan vielä suostu mollaamaan Sipilää, eikös hän ole sentään hyvin pitkämielinen ja kärsivällinen. Muuta en osaa tällä haavaa ko. miehestä sanoa.

    VastaaPoista
  2. Sipilöinnistä, vatkuloinnista, en nyt inspiroidu sanomaan mitään. Kappale on tosiaan suomalaisen viihteen suurmiehen, Pertsa Reposen, joskus kielellemme kääntämä. Yhtyeensä Finn trio sen esitti. Myöhemmin mm. Bablo.

    VastaaPoista
  3. Sipilään minulla on melko mitäänsanomaton suhde. Olen etupäässä säälinyt hänen osaansa pojan kuoleman jälkeen politiikan kiivaimmassa mahdollisessa pyörityksessä, itsekin keuhkoveritulpista hiljakkoin toipuneena. Aika kova osa ihmisellä.

    Tänään luin äärivasemmistoanarkistien typerästä riehumisesta jossakin Sipilän puhumistilaisuudessa. Mielenosoitukseen oli kai lupa, mutta typeräksi ja ilkeäksi kirkumiseksihan se jälleen meni, poliisia tarvittiin poimimaan joku adhd-anarkisti talteen.

    En ymmärrä, mitä tuommoisella älyttömällä huutokirkunalla ja tyhmällä riehumisella kuvitellaan voitettavan? Nytkin kävi niin, että sympatiat menivät Sipilän puolelle, vaikkei olekaan samanmielinen hänen kanssaan. Anarkistit ovat itse pahin vihollisensa.

    VastaaPoista
  4. En minä vakuuttunut ole siitä, että olivat äärivasemmistoanarkisteja. Minusta ihan hienosti näyttivät ajatuksensa pääministerin kyvyttömästä säntäilystä.

    VastaaPoista

Juttujani ei ole pakko uskoa – »enhän niitä usko itsekään», sanoi entinen eukko.(Rabelais: Pantagruel)