perjantai 11. maaliskuuta 2016

Maailman parein biisi, mutta vähän down.

 Sitäpaitsi minulla oli tuo Soundi, jonka kansikuva tässä näkyy.


9 kommenttia:

  1. Sulla on selvästi Nurmio kausi menossa.
    Parempi on kuunnella Nurmiota, kuin Matti Apusta.
    Sehän on nyt selvä.

    VastaaPoista
  2. Ja sininen Nurmio kauteni käsittää ennen kaikkea tätä alkupään tuotantoaan.

    Nämä tänne laittamani ovat usein hetken mieleenjohtumia, mutta Dylan-herätykseni jatkuu yhä.

    VastaaPoista
  3. Vau! Kiitos, että olen blogisi kautta päässyt osalliseksi tästä herätyksestä! Olen ollut jo pitkään luopumuksen tilassa, vaikka olenkin ollut ainakin nimellisesti fani. Nyt tajuan tarvitsevani elävää suhdetta Dylaniin. Aamen ja halleluja.

    Ps. Nurmiokin on hyvä, totta kai

    VastaaPoista
  4. Kyllä ihminen tarvitsee elävän suhteen Dylaniin, että hän elämässään menestyisi ja hyvin voisi.

    VastaaPoista
  5. Minua naurattaa Dylanin mörkki ilme tuossa Claptonin kanssa esiintymisessään. Mörkkiyttä ei sulata edes Claptonin hymyily.

    Linkkaan kappaleen tähän, kun sen tuosta etusivulta varmaan kohta poistan.

    VastaaPoista
  6. Juu mutta Dylan onkin semmoinen mörkki.

    (Hieno esitys, vaikka aika kaukana alkuperäisestä!)

    VastaaPoista
  7. (Siis siitä Freewheelin'-versiosta.)

    VastaaPoista
  8. Hauska tuo laittamasi Dylan-kuvitus.Oikeassa olet. Tässä on hyvä filmikin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tyylikäs video. Ja tuo kappale: tuota (Don't Think Twice...) kuunnellessa tulee sellainen olo, että maailmassa on kaikki kohdallaan ja hyvin - vaikka sanat eivät olekaan niin kevyet kuin sävel, ja oikeastaan ristiriidassa sen kanssa. Maailman parein biisi silti.

      Poista

Juttujani ei ole pakko uskoa – »enhän niitä usko itsekään», sanoi entinen eukko.(Rabelais: Pantagruel)