tiistai 9. helmikuuta 2016

Karvoihin on katsominen




Jälleen ovat koittaneet varakkaiden keräilijöiden riemuajat, tarjolla on itsensä John Lennonin hiustupsu. Joku varakas ja kulttuuria syvällisesti ymmärtävä, viisas henkilö, on jo tarjonnut hiustupsusta 10700 dollaria. - Oikein ihmetyttää, jos se siihen jää, kyllä karvoista pitäisi ainakin 30-40 000 dollarin vaihtaa omistajaa. Persekarvoja ei tällä kertaa tietämän mukaan ole tarjolla, vaikka rahaa olisi enemmänkin. Valitan.

Aiemmin olen kertonut kulttuuriskandaalista, kun prinssi Charlesilta syömättä jäänyt leivänviipale myytiin ainoastaan 290 dollarin hintaan. Lennonin paskapöntöstä toki maksettiin 11500 euroa, siinä ostaja teki elämänsä kaupat. Ties vaikka taiteilija olisi ollut vaikka kuinka tuottelias pöntön parissa.

Abaraham Lincolnin hiustupsusta maksettiin sentään 25000 dollaria, siksikin tuo Beatlen hiustupsusta annettu vaatimaton tarjous kaihertaa mieltä. Sitä vastoin Napoleonin kikkelin sivistynyt omistaja ei luonnollisestikaan suostunut naurettavaan 100 000 dollarin tarjoukseen tarvekalusta. Sitä on siis toistaiseksi turha kenenkään haaveilla kirjahyllyään koristamaan. 

---

Kuvituskuvana pönttö, joka osoittaa, kuinka vaikeaa on erottaa arvokkaita keräilykappaleita. Asiantuntija pystyisi nopeasti osoittamaan, ettei kuvan pönttö ole Lennonin paskoma.

10 kommenttia:

  1. Tuo kuvahan on kuin minun asuntoni vessasta. Mutta yleensä, vaikka olisi millainen ripuli vaan, avaan pöntön kannen ennen kuin alan n.s.:sti ulostaa. - Noh, aina ei ehdi.

    Kerran yks mun kaveri väitti, kun oli kovassa krapulassa, että oli eilen käynyt niin hienossa talossa kylässä että siellä vessanpyttykin oli kullattu. Ajattelin että taitaa puhua vaan omiaan. Mutta myöhemmin kuulin että se oikeasti oli käynyt sen Kauppaneuvoksen luona kylässä. Kauppaneuvos oli innokas amatöörimuusikko, soitti tuubaa. Ja sillä oli se tuuba eteisessä. Ja tää mun kaverini, kännissä kun oli, oli paskantanut siihen Tuubaan.

    Ps. Tulee mieleen vaan - kun tässä itse juuri nyt juon teetä - että ehtiköhän se Neuvos soittaa sitä tuubaansa? Ja jos ehti, ihmetteliköhän ettei täältä meinaa tulla ääniä? Ja sitten kun yht'äkkiä niitä ääniä alkaa tulla, lentää myös paskaa...?

    Minä olen onnekseni vaan rumpali. Mutta kyllä rumpaleitakin on monen tasoisia. Yks legendaarisimpia oli/on Pertti Metsärinteen bändin Reijo Tani. Kauhee happo. Siis se joi viinaa melkein yhtä paljon kuin minä. (Tai ei nyt sentään ihan niin-iin paljon! Mutta melkoisesti. Kerrankin se heitti mua tyhjällä kossupullolla päähän, luuli että minä olen sen juonut, en ollut koska se pullo oli täysi ja meni rikki. Hartaan näköisinä, kuin muslimit, me kontattiin siinä Koskenniskan hotellin edessä ja imettiin asfaltilta sitä viinaa. Saatiin vähän.) Kerran kun ne oli keikalla Naantalissa, Retselle tuli kesken rumpusoolon yrjö... sen posket alkoivat pullottaa kuin sammakolla, mutta ammattimuusikko kun oli, ei antanut sen häiritä rumpusooloaan. Nieleskeli vaan alas.

    VastaaPoista
  2. " mahasta sinä olet tullut ja mahaan sinun pitää jälleen menemän" ... Eikö ne jotain tämmöistä hoe hautajaisissakin? Mutta minä olen tullut kohdusta enkä mistään mahasta, pillun kautta sitä paitsi. Pillu on kuin Pieksämäen asema: aina sinne on ikävä vaikka ei tiedä minkä takia.

    https://www.youtube.com/watch?v=Pu1zoIKHwUc

    VastaaPoista
  3. Ensikuulemiseni Juicesta oli, kun Lounais-Baarissa Forssassa kuuntelin Vesa Enteen kanssa "Marilyn, Marilyn" -laulua. Vesa puisteli päätään: "Hieno kappale. Hienot sanat. Mutta ei tuo kaveri osaa kyllä yhtään laulaa." - Enne itse osasi.

    Myöhemmin Juicen tapasin monenkin kertaa, koska hän asui ystäväni Vesa Vierikon (tai oikeammin Vesa Vierikon äidin) asunnossa, hyyryläisenä. Hiljainen, hyvin laiha ja ujo ihminen. En koskaan ystävystynyt hänen kanssaan, olin itsekin ujo, ja aina kun tavattiin, oltiin selvin päin! Kerrankin, kun Vesan äiti teki meille ruokaa - kanaa muistaakseni - Juhani istui minua vastapäätä. Huomasin että sen kädet tärisivät, se jännitti niin, poika parka.

    Kyllä alkoholismilla aina joku syy on, vaikka vaikea se usein on tietää mikä, mutta yksi syy on ujous. Juhani Leskinen oli hirveän ujo ihminen.

    Joistakin ihmisistä, kun ovat toivottoman ujoa, juuri sen takia tulee esim. näyttelijöitä. Martti Suosalo ainakin näin on sanonut. No, Veskusta (tarkoitan Vierikosta) voi sanoa kaikkea muuta tahansa, mitä nyt keksii, mutta ei sitä että hän olisi olllut ujo. Se teki mitä tahansa ja missä tahansa ja kelle tahansa, niin että toinen väkisin punastui, ja sit se levitti ne leveät hevosenhuulensa ja alkoi nauraa "heh hehe heh". Ei hän sitä ilkeyttään tehnyt, ei sinne päinkään, hän oli kiltti ihminen. Hänellä oli vaan niin kauhee esiintymisvietti, hän halusi huomiota, ja jollei sitä saanut, alkoi temppuilla. Jotta sai.

    VastaaPoista
  4. Karvoista kun keräilyn aloittaa, voi sitten pikkuhiljaa hankkia itselleen koko sarjan nahkoineen ja luineen.

    Reijo Tanista olen kuullut. Minä asuin nöösinä, silloin kun Marilyn alkoi soimaan, Urjalassa. Yhteiskouluun oli pitkä matka, yli kymmenen kilometriä, Laukeelassa piti muistaakseni vaihtaa bussia, että pääsi Huhtiin. Noh, mutta matkahuollon baarit moelmmissa keskuksissa kävivät tutuiksi. Ja Marilyn niiden jukeboxeissa soi. Minä ajattelin, että onpas hyvä biisi. Yritin siitä jukeboxista katsoa kuka sen esittää, mutta en osannut. Enkä minä mitään Leskistä olisi silti tiennyt.

    Juicen Pieksämäen asemalla on suosikkini. Sattui nyt vielä niin sopiavasti, että kappale on viime päivinä soinut mielessäni. Ulkomuistista olen nimittäin mielessäni sorvailut sanoja uusiksi. "Valimon asemalla bluus, ei oo nakkikioskia, ei kahvilaa, eikä ravintolaa, ei ees vitun asemaa, mikä toivottomuus. Tulisipa jostain ees pultsari, kas se tuossa jo on, Valimon asemalla blues." - Ja jumalauta Helsingistä sentään on kysymys.

    VastaaPoista
  5. https://www.youtube.com/watch?v=w9Be01I8QAc

    Tästä tykkään aika paljon. Vaikka ihan kaikesta näkee että Vesku matkii sitä "Mennään bussilla" englantilaissarjan tarkastajaa, tätä Cyril "Blakey" Blakea. Mutta tekee sen ihan omin elein ja elegantisti.

    VastaaPoista
  6. Pieksämäen asemasta olen toisinaan kuunnellut tätä Aki Kaurismäen ohjaamaa pätkää. Kaikki ne vuorollaan sinne lavalle tulevat, Davella menee ...tuiks.

    VastaaPoista
  7. Katselen tuota Tabua, jonka laitoit. Tuosta tuli mieleeni, että minulla on jossain dvd-pakka, jossa pitäisi olla kai kaikki Tabut. Täytyy katsella niitäkin, kun kerkii viittii.

    VastaaPoista
  8. Sinä kun Vierikoit, niin juutuubissa on just tällä hetkellä tarjolla upea Katsastus kokonaan. En ole sitä nyt vielä katsonut, mutta muistot siitä ovat bueno.

    VastaaPoista
  9. Paskapöntön kuvasin joskus Kansalliskirjaston työmaalla, joten ihan hyvin mahdollista, että tuohonkin ovat suuret nimet ponnistelleet.

    VastaaPoista

Juttujani ei ole pakko uskoa – »enhän niitä usko itsekään», sanoi entinen eukko.(Rabelais: Pantagruel)