maanantai 24. maaliskuuta 2014

Elokuvateatteri Arena



Miksi ne elokuvateatteri Arenan, Suomen vanhimman maaseutuelokuvateatterin, kuten sanotaan, säästivät? Eikö se ole vähän kuin Urho Kekkonen olisi balsamoituna  jossain tolpan nokassa ja ihmiset kiirehtisivät ohi täynnä omia ajatuksiaan.

Liikemies Saukkosen vuonna 1914 rakennuttama Arena säästyi talvisodan pommituksista, joissa neljäsosa kauppalan rakennuksista tuhoutui, tai sai isoja vaurioita.

Arenassa minä näin 70-luvulla lukemattomat Tarzanit, Jäniksen vuodenkin ensimmäisen kerran. Siellä minut lumosi Chaplinin Nykyaika, Paulette Goddardia en ikinä unohda, enkä tuon ehkä maailman parhaan elokuvan tunnelmaa. Ensimmäinen lapsilta kielletty oli Lännen kieroin kaveri, jossa loistivat Kirk Douglas ja Henry Fonda. Lännen kieroin kaveri ei lopultakaan ollut Douglasin esittämä vanki, vaan sheriffi, Henry Fonda.

Jalmari Ruokokosken maalauksia siellä ei näkynyt, ne olivat visusti uusien kerroksien peitossa, eikä niistä kukaan tiennyt. Eivätkä ne edes mikään taiteen riemuvoitto olleet, ja nyt ovat nekin kuljetettu jonnekin pois.

Elokuvakoneen käyttäjä Voti haki moponsa tarakalla uudet elokuvat rautatieasemalta tai Linjalasta. Voti on ottanut kaikki kylämme hienot historialliset valokuvat, hän oli suurmies.
Joku siltä kysyi jostain elokuvasta, kun kaikki oli nähnyt. Voti ei heti tunnistanut ja kysyi, "oliks siin sotaa?" - Ei saanut nopeaa vastausta ja jonkun kerran kysymyksen toistettuaan, lopulta huusi vihaisena: "OLIKS SIINÄ SOTAA?"

Juopoksi minä sitä lapsena luulin, kun sillä oli sellainen vanhemman poikamiehen siloittelematon lookki, mutta ei se kai viinaa ottanut lainkaan. Portaita, joita pitkin kiipesi konehuoneeseen, ei enää Arenan rakennuksen kyljessä ole, eikä sitä ovea niiden yläpäässä. Tuossa valokuvan näyttämällä puolella ne olivat.


Miksi se Arena tuossa möllöttää, kun se on kuollut eikä elämää ole?

Liikemies Saukkostakin se vituttaisi.


4 kommenttia:

  1. Monta kertaa käynyt katrsomassa tuota valokuvaa kun jotain riostiriitaista siinä kertomukseesi nähden on ja nyt sen "näin". Hönnässä on ihka uusi saumapeltikatto! Varmaan se on tarkoitus suojella pitemmänkin aikaa ja kun Hyvinkäyllä seuraavaksi hyvin käy, eli talous kohenee, se restauroidaan ja seppelöidään ja tasavallan sen hetkinen pääämies tai ministeri tms käy katkaisemassa jonkin sinivalkoisen nauhan sen portilla.

    Panitko muuten merkille sen Ruokokosken linkin valokuvaa sotaisista miehistä ja siinä kuvassa esiintyvää Johan Bäckmania? Onko nykyinen "Venäjän l'ähettiläämme" JB sen reinkarnaatio?

    VastaaPoista
  2. Tuollainen peltikatto hohtaa kai vähän turhan modernin näköisenä, mutta rakennus oli saanut jo pahojakin lahovaurioita. Peltikatto siinä tosin 70-luvun asussaankin oli.Tänä vuonna täyttää sata vuotta, puurakennukselle se taitaa olla paljon. Kaupunki myi rakennuksen yksityiselle omistajalle, joka velvoitettiin rakennus korjaamaan.

    Bäckmania en merkille ollut laittanut, sen kyllä, että Ruokokoskikin osallistui retkelle, joka pyrki Petsamon liittämiseen Suomeen. Samalla matkalla oli taiteilija Eero Nelimarkka. Jalluvainaan henkilöhistoriaan en paljoa ole perehtynyt, sen tiedän, että viinanhimossaan maalasi toisinaan pikaisessa myyntitarkoituksessa useamman taulun samalta istumalta.

    VastaaPoista
  3. Herranen aika, Sinulla on hurmaavia muistoja tästä hienosta rakennuksesta ja silti pistäisit sen surutta maan tasalle. Ihan hienon näköinen tönö, mistä sen tietää, mitä salakulttuuria siellä harrastetaan:)

    VastaaPoista
  4. Myönnän, että se taisi olla hieman liian rehvakasta.

    VastaaPoista

Juttujani ei ole pakko uskoa – »enhän niitä usko itsekään», sanoi entinen eukko.(Rabelais: Pantagruel)