lauantai 18. tammikuuta 2014

Päivä elämästä




Kun The Beatlesista on jäljellä enää Paul McCartney tai Ringo Starr, yhä nostetaan spekulaatiot yhtyeen comebackista koko elossa olevalla miehistöllään. Maccaran tai Ringon konsertin jälkeen lehdet sitten arvuuttelevat: "Hajoaako The Beatles jälleen?"

Entä jos urheiluseura ei vuonna 1965 olisi jänistänyt, ja The Beatles olisi todella esiintynyt Hyvinkäällä. Nuoresta kolmen vuoden iästäni johtuen tuskin olisivat minulle lippua myyneet, ehkä pummilla olisin sisään Sveitsin uimalan nurmelle päässyt. Eikä sinne edes mitään lasten lippuja olisi myyty, aika kova homma olisi ollut lippurahoja kokoon kaapia. Paras vaihtoehto olisi ollut kiivetä johonkin ympärillä kasvavaan mäntyyn, sieltä olisin alle metrin mittaisena nähnyt parhaiten.

Mukava olisi nyt A Day In The Life kappaletta kuunnella, kun sanat menisivät:

I read the news today oh, boy
Four thousand holes in hyvinkää, finland
And though the holes were rather small
They had to climb up those trees


Toisinaan antaisin lehdille haastatteluja: "Oli se ikimuistoinen konsertti, mutta kurkku oli jälkeenpäin kipeä huutamisesta ja korvat vähän soivat, -  sain minä nimmarit niiltä kaikilta, ne on mulla seinällä."


4 kommenttia:

  1. Tässä eräs vuosi sitten paikallinen huuliveikko tai juomaveikko oikeastaan, paransi imagoaan kansan syvien rivien parissa ja kertoi kuulemma lapsena istuneensa John Lennonin sylissä. Ei ollut kuvaa todisteeksi, mutta kaveri oli melkein yhtä kova jätkä, kuin John Lennon. Uskottava se on. Ihan omin korvin kuulin.

    VastaaPoista
  2. Uskottavahan se on, kun kerran sanoi. Kyllä minäkin melkein olin siellä konsertissa, josta vain huono tuuri minut piti poissa.

    VastaaPoista
  3. Musiikista puheenollen, kaikki hipsterit eivät sitten ole jopoilijoita, ainakaan ulkomailla, vaan moottorin jyrinäkin saattaa inspiroida musiikkiin, tämä vähän OTnä, mutta pistän huvikseni jakoon

    http://www.youtube.com/watch?v=HuNsJWSZb1U

    VastaaPoista

Juttujani ei ole pakko uskoa – »enhän niitä usko itsekään», sanoi entinen eukko.(Rabelais: Pantagruel)