tiistai 12. helmikuuta 2013

Nyt! - ja Ennen.


Nyt:

Rock-henkilö Valopää Tuomas vei roskat kiltisti ulos, koska äiti käski.  Aamu oli ollut rankka, se oli mennyt vanhoja Jaska Jokusia ja Mustanaamioita selatessa,  - laulujen aiheiden etsiminen on rankkaa ja kuluttuvaa puuhaa, sitä ei normihemmo saata kuvitella.

Rock-elämä oli kuluttanut Temulia - kuten kaverit häntä kutsuivat - jo nuorella iällä. Hän oli useamman kerran sortunut roudarin tarjoamaan tupakkaan, kerran juonut kokonaisen pullon Liebfraumilchiä ja kuusi pulloa olutta -keskiketterää. Oksennusta ryöpsähteli koko seuraavan päivän! - Onnekseen hän oli viimein tajunnut tilanteensa, ottanut itseään niskasta kiinni ja päässyt kuiville, - antoi lehdille haastattelun, jossa kertoi, että viinapiru on lopullisesti takana: "sitä ei usko, miten se salakavalasti hivuttautuu ihmisen elämään, onneksi sain kierteen poikki! Olen nyt perustanut vertaistukea antavan alkoholistiklinikan, jota hoidan sivutoimisesti."

"Muutenkin minulla menee aika hyvin, sijoitukseni kantaa hedelmää ja raha poikii. Tässä on auttanut vankka kaupallisen alan koulutukseni; tuotteistaminen on oikeestaan aika helppoa, kun viitsii vaan paneutua. - Minä olen sellainen tummien sävyjen tunteellis- shamanistis- maaginen noita! - Rahat mulla on hajautettuna kansainvälisiin yrityksiin, debentuureihin ja kiinteään omaisuuteen"

Ennen:





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Juttujani ei ole pakko uskoa – »enhän niitä usko itsekään», sanoi entinen eukko.(Rabelais: Pantagruel)