tiistai 13. marraskuuta 2012

Huolta nyt ei




"Lehdet kirjoittavat talven vaarasta, - on se nyt perkelettä, eikö se ole aina ollut selvä näin marraskuuta elettäessä!" - tuntematon

Kalavale kirjoitti pääkirjoituksessaan ihan just oikein, että politikointi on saatava pois Talvivaarasta, toiminta on saatava kestävälle pohjalle ja bisneksen turvaaminen kaikin keinoin on tärkeää!

Ympäristörikokset ovat helposti korjattavissa, - pillillä vaikka imevät ne raskasmetallit ja säteilyt paikallisten elimistöistä, kyllä nykytiede kaikkeen keinot keksii!

Meidän tulee luottaa suomalaiseen talousosaamiseen, tasavallan presidentti Sauli Niinistönkin kerrotaan viime aikoina lisänneen huomattavasti Talvivaaran osakepottiaan. - Tarkoitan, ettei kai kukaan usko, että kansakunnan isä olisi mikään talousosaamaton ja mistään mitään piittaamaton tärviö?

Kyllä perälauta tukitaan, sanoisi Pekka Perä, jos julkisuuteen kommentteja antaisi.


Markkinat korjaavat itse itsensä, ja jos eivät korjaa, minkäs sille sitten mahtaa. Osakkeenomistajat vastaavat vain sijoittamillaan rahoilla.

---

Lauletaanpa kaikki yhdessä Ragnin kanssa iki-ihana kappale hihulihihuli heijj, hihulihihuli heijj - heijjaa, heijjaa....




Lisäys : Talvivaarasta aiemmin.

9 kommenttia:

  1. "Suomen kaivoshistorian..." Sitä alettiin kirjoittaa vasta Talvivaaran perustamisen jälkeen. Sitä ennen sillä sektorilla kaikki on mennyt helvetin hyvin: kansalaiset tai ympäristöjärjestöjen edustajat eivät ole huomanneet mitään laiminlyöntejä. Mediakin ajeli ennen vain Kekkosen, Virolaisen ja Vennamon mukana maakunnissa siltarumpuja tarkastelemassa.

    Ei auta Kemijärven tai Kajaanin lakkautettujen tehtaiden ääriltä vesistösedimenttejä mennä tonkaisemaan tutkimusmielessä, mitä kaikkea ne sinne ehtivät laskeakaan ennen päästösääntelyvelvoitteita...

    VastaaPoista
  2. Voi niistä entisten tehtaiden tonteilta mielenkiintoisia näytteitä löytyä.

    Luonnonsuojelua en aina ymmärrä. Kylämme keskustasta häädettiin kaikki bensiiniasemat pois; tärkeää pohjavesialuetta.

    ABC rakensi samoihin aikoihin omansa moottoritien laitaan. Ja miehittämättömiä asemia saa tärkeälle pohjavesialueelle rakentaa edelleenkin, niistä ei ilmeisesti ole samanlaista uhkaa.

    Kaikkea sieltä maan alta löytyy. Lohjan Tytyrin kalkkikivikaivoksessa olen käynyt, oli aika huimaa kun tiesi olevansa yli kolmensadan metrin syvyydessä.
    Kaivosmiehet eivät kuulemma ennenmuinoin vanhoiksi eläneet. Taitaa siinä parannusta olla tapahtunut, nykyään hengityssuojia ja muita käyttävät. - Talvivara on erilainen, sehän on avokaivos.

    VastaaPoista
  3. Kun itse ajelin koneita armeijan jälkeen Kemiran Siilinjärven apatiittikaivoksessa niin mulla jo vuodessa tuli kaikkiin taipeisiin siitä kaivospölystä vesirakkulaista ihottumaa; munatkin kuin rupisammakon selkä pahimmillaan. Onneksi läksin pian pois!

    Nuo sellutehtaathan eivät tähän kaivoskysymykseen kuuluneet, mutta halusinpahan vain mainita koska niitä on toimimatttomina ja toimivina vielä vaikka kuinka monet eikä luonnon entisöintiin ole muualla kuin Lievestuoreella joutuneet.

    Maailman sadat ja tuhannet ja sadattuhannet kaivokset, mitenhän niiden päästöjen laita on ollut, ovat nyt ja tulevat edelleenkin olemaan? Talvivaara on varmaan pienin pahoista pahimpien rinnalla.

    Tuolla Kemppisen puolella mainitsi joku kommentaattori Kuolan sulattojen seudut kuinka kuollutta luonto siellä on. Muta senhän me olemme "tienneet" mutta olemmeko sanoneet iäneen?

    Pojoisen luonto kaikkien neljän valtion alueella siitä on kohta sata vuotta saanut kärsiä. Lappilaisten syöpäsairaudet ja -kuolemat ovat erityisen korkeat olleet jo vuosikymmeniä ja hehän jos ketkä ovat luonnosta suoraan pötyä pöytään kantaneet.

    Miten lienevät luonnonsuojeluasiat olleet Ruotsin rautakaivoksissa Jällivaarassa, Kiirunassa jne?

    Olispa hauska tietää esimerkiksi sotaan muten kuin hyötymistarkoituksessa liittyvän Ruotsin sota-ajan kiihkeästä louhinta-ajanjaksosta; mitenkä kaivosten hulevedet ovat mäkien rienteitä kirkasvetisiin jokiin, järviin ja pohjavesiin mulahdelleet...

    VastaaPoista
  4. Kaikkinainen luonnonsuojelu on vasta viime vuosikymmenien tuotetta. Jopa vihreä liike vaikutti sellaisen puolesta silloin taipaleensa alkuvaiheissa.

    Kaivokset, tehtaat, viemärit, tehoviljely, hurjaa se on ollut. Jotain parannusta kai; sisävesistöt ainakin lienevät nykyään pääosin puhtaammat kuin ennen.

    Lapsena asuin tovin(perkele!) mouhijärven siilinjärven rannassa. Kuuluisa, nyttemmin konkurssiin mennyt, Mouhijärven meijeri oli posottanut pienen järven täyteen mitälie paskaa, uimassa kun kävi, olo oli kuin onnimannilla, kutitti ja raavitutti.

    Talvivaaran touhu ei pitäisi olla enää tätä päivää, se on silkkaa 70-lukua!

    VastaaPoista
  5. PS meni sinne kyllä avopaskaoja kylästäkin, silläkin lienee ollut vaikutuksensa tuohon paikallisen kulttuurin kukkaseen.

    VastaaPoista
  6. Kun professori radiossa kertoi, että Sotkamon bioliemi jatkaa pulputtamistaan hamaan tulevaisuuteen siitä riippumatta haluavatko ihmiset sen jatkuvan tai ei, niin mieleeni tuli eräs kaivos Pohjois-Amerikoista. Tekno-Kekko kirjoittaa sen jatkavan roihuamistaan ainakin seuraavat 250 vuotta.

    Toivottavasti Amerikassa kaikki on suurempaa.

    VastaaPoista
  7. Kiitos Reijo linkistä, tuohon ei osaa sanoa muuta kuin: oho!

    Ja arvelun, että se vanha palokuntasanonta, "väärin sammutettu", on tullut tuosta?

    VastaaPoista
  8. Minäkin luin joskus tämän jutun maanalaisesta palosta -oli siitä varmaan telkkarissakin dokumenttia; ei se maapallolla ainoa ole.

    Mutta yhtä hirveänä voidaan pitää jokaikistä ihmisen valtaamaa maa-alaa jonne se on kaupunki-infrastruktuurinsa pystyttänyt.

    Kaikki nämä maa-alat ovat joltakin toiselta eliölajilta pois, osittain myös itseltään ihmiseltä koska jo yksi auto viel neliöissä laskettuna enemmän tilaa kuin sen kuski.

    Kaikki mitä on rakennettu ja rakennetaan tuottavat ylläpitoineen myös laajasti ympäristöönsä leviävää saastetta puhumattakaan ilmakehästä, jonka osalta näyttäisi peli olevan muutamaksi miljoonaksi vuodeksi menetetty.

    Tähän kun lisätään maita ja mantuja halkovat tiet, junaradat, jalakapallokentät ja muut urheilu- ja viihdykehallit sekä maanviljelykseen raivatut alat ja asuntotuotannon tarvitsemat miljardit neliöt voimme hieman käsittää, kuinka paljon maa-alaa on tuhottu hitaalta evoluutiokehitykseltä joka olisi ollut sitä oikeaa "kestävää kehitystä" josta politikkan tekijät eivät edes unta osaa nähdä.

    Siis yksi eliölaji on tähän kaikkeen kyennyt muutaman viimeisimmän sadan vuoden aikana kun evolutiolla meni 4,5 miljardia vuotta kehitellä yksistään tämä oheislaji muiden rinnalla!

    Voi vittu meitä kiilaajia jo luontoäidin kohdussa!

    VastaaPoista
  9. Minulla suhtautuminen on hieman loivempaa.

    Ihminen ei ole oheislaji, siistimminkin voisi epäilemättä elää.

    Tuossa mittakaavassa voisi ajatella, että antaa mennä vaan, kyllä evoluutio uutta pukkaa. Jos kuluu miljardeja vuosia, niin sehän on vain ihmisen ongelma, ötökkä tuskin välittää ja mitä se on koko maailmankaikkeuden rinnalla, ei mitään.

    Aika paljon eläimissä on ihmisten jätteistä eläviä, niitä voisi mielellään harventaa olemattomiin. Lokit ja sen kaltaiset esimerkiksi.

    VastaaPoista

Juttujani ei ole pakko uskoa – »enhän niitä usko itsekään», sanoi entinen eukko.(Rabelais: Pantagruel)