torstai 5. huhtikuuta 2012

Illan elokuva





Hyvät elokuvan ystävät!

Tunnen ääretöntä kiitollisuutta siitä, että minulla on tilaisuus esitellä teille uudelleen leikattuna yksi ehkäpä suurimmista koskaan tehdyistä elokuvista. Se sisältää suunnattoman tunneherkän, lähes eeppiseksi muodostuvan kohtauksen, jossa hetkellisen maskuliinisen voiman jälkeen, päähenkilön valtaa epäilys kaiken olemassa olevan petollisesta luonteesta.

Päähenkilön sisäinen palo häivähtää hänen kasvoillaan vain hetken,  mutta katsoja oivaltaa, että hänen sisikunnassaan myllertää syvä tietoisuus siitä epäoikeudenmukaisuudesta, jossa ympäröivä maailma kohtaa hänen eksistenssinsä, hänen tarpeensa. Voimansa pinnistäen hän kuitenkin kokoaa itsensä tuosta jaakobin painista ja elokuva päättyy lohdullisiin tunnelmiin; elokuvan sankari nostaa katseensa pystyyn ja katsoo rohkeasti etäisyyteen; silmistään näkyy syvällisen harkinnan jälkeinen tietoisuus uusista tulevista mahdollisuuksista.

Pyydän teitä kiinnittämään aivan erityistä huomiota elokuvan mestarilliseen kuvaukseen ja suorastaan nerokkaaseen lavastuksen arkkitehtuuriin, johon päähenkilö sulautuu tavalla, jota ei elokuvassa ehkä koskaan ennen tätä oltu nähty.

Miellyttävää elokuvailtaa!

ILLAN ELOKUVA (technicolourless)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Juttujani ei ole pakko uskoa – »enhän niitä usko itsekään», sanoi entinen eukko.(Rabelais: Pantagruel)