lauantai 14. marraskuuta 2009

Maailmanpolitiikan arkipäivää


(iltalehti.fi)
















Ranskan presidentti myönsi vanhemmalle näyttelijäveteraani Clint Eastwoodille Ranskan kunnialegioonan komentajamerkin. 

Uutisessa ei suoranaisesti mainittu palkitsemisen perusteita, mutta jotenkin näin niiden täytyy mennä: "Kuule Clint, mulle tulee aina kyyneleet silmiin, kun mää katon Likaisesta Harrysta kuinka sää osaat pistää asiat sillee oikeella tavalla järjestykseen."

Eikä kunnian jakaminen täällä meillä liene sen kummempaa. 

Siinä tapauksessa, että linnan juhlat tautisuudesta huolimatta tänäkin vuonna järjestetään, voimme televisiosta katsella, kun presidentillämme on ns. kettingit (Suomen valkoisen ruusun suurristi ketjuroikottimin) kaulassa.

Se sama kunnianosoitus, jonka olemme myöntäneet mm. Hermann Göringille, Erich Honeckerille, Nicolae Ceaucesculle ja Leonid Brezhneville. 

Ugandan Idi Amin jäi aikanaan jostain syystä palkitsematta. Varmaan epähuomiossa...

4 kommenttia:

  1. Kyllä Clintin elokuvat ovat hyvää viihdettä ja vanhimmat olen nähnyt moneen kertaan. Näissä viimeisimmissä vähän häiritsevät kauneusleikkaukset, joiden ansiosta äijä näyttää hieman prinsessalta.

    VastaaPoista
  2. missäs minun raapaisu? kväk, sanoi sammakko

    VastaaPoista
  3. Viestisi oli toki asiaa, mutta kun liittymäkohdat tähän juttuun olivat melko kaukana, jätin siivilään. Olen pahoillani.

    VastaaPoista
  4. Homo Garrulus on lisännyt kommentin:

    Niinhän ne aina sanovat, sitten vievät jyvät - kantavat niitä hetken (jos on jokin sisin (ks. Kemppisen vertaus sipulista) mutta lopulta ovat vain sitä mieltä, että ovat itse aina samat asiat ymmärtäneet ja oivaltaneet....ja elämä jatkuu).

    VastaaPoista

Juttujani ei ole pakko uskoa – »enhän niitä usko itsekään», sanoi entinen eukko.(Rabelais: Pantagruel)