torstai 8. lokakuuta 2009

Mielevä hidalgo Don Paavo de la Manchan perintö

Kauan aikaa sitten eduskunnassa:
- Nyt pitäis saada viiniä - ja paljon! Kansanedustajat haluaa dokata.
- Herra puhemies, tässä alkon listassa olisi monia sangen laadukkaita...
- EI Helvetissä, sen pitää olla sitä kuuluisaa Suntströmmin Tzsardonneeta. Mä taidankin itse lähteä hakemaan sitä Etelä- Afrikasta.

-------
Miks tää viini maksaa jotain kuuskyt euroo pullo ja sitä on noin älyttömän paljon?
 Älä nyt hulluja kysele! Sehän on sitä kuuluisaa ja aitoa Sundströmin tuottamaa, eikä mitään Alkon litkuja.
--------

Miksi tuo Don Paavo chardonnay de la Macha noita tuulimyllyjä jahtaa?
Normaalisti se on kyllä paljon jähmeämpi, mutta nyt se on tainnut ottaa liikaa ehtaa Sundströmin ilolientä.
--------

Mikä siinä viinin hankkimisessa meni pieleen, kun itse lainsäädäntöelimen puhemies Paavo Lipponen ja huippujuristi Zacharias Sundströn tekivät kauppa-aktin juottaakseen kansanedustajia?

No niiden olisi pitänyt kysyä joltain, joka tuntee vähän lainsäädäntöä ja säännöksiä.

--------

Eduskunnassa tänään:
Millähän me saataisiin pois kanista ne Paavo Manchalaisen ostamat juomat? 
- Hei, nyt mä tiedän! Kysytään pääministeriltä voisiko ne pullot säätiöidä! 
Se osaa nää hommat. Voisi sitten laittaa vaikka säätiön tarkoituksen olevan nuorison juottaminen humalaan...

--------


Tämä ei ole sitä kuuluisaa Sundströmin aitoa ja ehtaa, vaan takavuosien suosikkijuomaa Carilloa, jonka jälkimaku oli viipyilevän voimakas ja laatunsa mukaisesti katkera.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Juttujani ei ole pakko uskoa – »enhän niitä usko itsekään», sanoi entinen eukko.(Rabelais: Pantagruel)